Puinen soutuvene rannassa koivun alla.

Etelä-Savon Leader-ryhmät tukivat aineettoman kulttuuriperinnön säilymistä yli 200 000 eurolla

Etelä-Savon Leader-ryhmät tukivat aineettoman kulttuuriperinnön säilymistä yli 200 000 eurolla AIKU-teemahankkeiden kautta vuosina 2022–2023. Alueella tallennettiin muun muassa vesiretkeily– ja talkookulttuuria, elvytettiin lavatanssiperinnettä ja huuliharpun soittotaitoa sekä veistettiin savolaismallinen vene yhteiseen käyttöön. 

Veej’jakaja ry:n ja SavonLuotsi Leader ry:n rahoituksella alueen yhdistykset ja yhteisöt toteuttivat kaikkiaan 33 paikallisen aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja esiin tuomiseen tähtäävää toimenpidettä ympäri maakuntaa.

Leadereiden AIKU-teemahankkeet olivat osa suurempaa kokonaisuutta, jossa edistettiin Etelä-Savon kulttuuritoimintaa yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton, Saimaa ilmiön ja Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkien Kulttuurin unelmavuosi -hankkeiden kanssa.

Sulkavalla Ihmekollektiivi ry teki tunnetuksi soutupitäjän veneenveisto- ja soutuperinnettä. Ihmekollektiivi hankki Leader-rahoituksella savolaismallisen soutuveneen paikalliselta veneenveistäjältä Pauli Parkkiselta. Ihmepuatti Liplatukseksi nimetty vene on kesäisin kaikkien lainattavissa Sulkavan keskustasta.

– Yhteiskäyttöinen soutuvene tarjoaa matkailijoille ja paikkakuntalaisille matalan kynnyksen mahdollisuuden kokeilla paikallista vesillä liikkumisen perinnettä, kertoo Mirjam Reponen Ihmekollektiivi ry:stä.

Sulkavalla tehtiin myös loikka lavatanssiromantiikkaan. Tavoitteena oli elvyttää lavatanssiperinnettä ja saada erityisesti nuoria tutustumaan lavatansseihin. Kaipolan tanssilavalla järjestettiin tanssinopetusta ja lavatanssitapahtuma, joihin osallistui kaikenikäisiä tanssin ystäviä.

Kulttuuriperintö yhdistää ihmisiä ja sen säilyttäminen koetaan tärkeänä

Vuonna 2021 julkaistun Kulttuuribarometrin mukaan ihmiset kokevat kulttuuriperinnön yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä ja itseä kiinnostavana asiana. Kulttuuribarometriin vastanneista 69 prosenttia uskoo, että kulttuuriperintö edistää ihmisten hyvinvointia.

Vastaajista 88 prosenttia pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä.

– Halusimme omalta osaltamme herätellä aineettomaan kulttuuriperintöön liittyvällä teemahankehaulla alueen yhteisöjä tunnistamaan, millaista kulttuuriperintöä he haluavat vaalia ja tehdä näkyväksi muille, kertoo hankeneuvoja Sini Yläsaari SavonLuotsi Leaderista.

Savonlinnassa Pidä Saaristo Siistinä ry digitoi Leader-rahoituksen tuella valokuvia ja lehtileikkeitä Päijänteen ja Saimaan retkisatamaverkoston rakennustalkoista ja vesiretkeilykulttuurista. Hankkeen avulla turvattiin historiallisesti arvokkaan materiaalin säilyminen sekä tallennettiin talkooperinnettä. Digitoituihin kuviin voi tutustua Pidä Saaristo Siistinä ry:n kuvagalleriassa.

Rantakalliolla punainen mökki ja sen edessä puinen laituri. Kaksi ihmistä seisoo mökin edessä.

Mäntyharjulla Mäntyharjun Huuliharpistit elvytti Leader-tuella perinteistä huuliharpun pelimannityylistä soittotapaa. Vuonna 2023 opetus- ja kulttuuriministeriö nimesikin soittotavan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta.

Etelä-Savon Leader-ryhmät myönsivät tukea alueen yhdistyksille ja yhteisölle aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen ja esille tuomiseen AIKU-teemahankkeiden kautta yhteensä 226 823 euroa.

– Myös ohjelmakaudella 2023–2027 yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea Leader-tukea paikallisen kulttuuriperinnön vaalimiseen ja rakennetun kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja kunnostamiseen, muistuttaa hankeneuvoja Essi Saarinen Veej’jakaja ry:stä.

Uutinen on julkaistu aiemmin Maaseutu.fi/sivustolla.

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja