Luomuvalvonnan vaikuttavuudesta…..
Ilmiö
Viime viikonloppuna kiinnitystä menneeseen kesään haettiin taas kellojen viisareiden kääntämisellä. Se on oikeastaan aika hyvä muistisääntö, kun miettii, mihin suuntaan aikaa siirretään. Toki voisi kysyä, kuka meistä omistaa kellon, jossa vielä on ne perinteiset viisarit. Digiaikana kellonajan siirtäminenkin tapahtuu lähes kaikissa aikaa näyttävissä ”raudoissa” sisäisesti sillä välin, kun itse nukumme parhainta unta. Yleisesti ottaen voimme kuitenkin ajankäytön osalta todeta, että siinä se kesä meni – taas yhdessä hujauksessa. Mitä siitä siis muistamme?
Valvonnasta…..
Luomuvalvonnan näkökulmasta katsottuna voisi sanoa, että siinä ollaan koko ajan tuossa viisareiden siirtovaiheessa. Valvonnassa aina peilataan mennyttä aikaa nykyhetkeen ja palataan siihen aikaan, kun asioita on viimeksi tilalla tarkasteltu. Valvonta-ajankohdasta riippuen tämä valvonnan ns. ”aikakone” voi palata edelliseen kesään tai syksyyn. Tämä tehdään siksi, että voidaan osoittaa, että tilan toiminta etenee ehtojen mukaisesti aukottomalla aikajanalla. Valvontaa tehdään eri ajankohtina: Valvontaa kohdennetaan yrityksen toiminnanluonteen nähden hetkiin, jolloin riski epäonnistua on suurin. Mutta ennen kaikkea tätä kaikkea valvontaa ja asioiden varmentamista tehdään yhdessä vuorovaikutteisesti ketjussa olevien toimijoiden kanssa. Ja jos hetkeen mietit siellä, että miksi, niin juuri siksi, että voimme kuluttajina luottavaisin mielin ostaa luomutuotteita kaupasta, koska niiden tuotantoa on valvottua.
Entäpä vaikuttavuus- mikä niin?
Valvonnan vaikuttavuutta arvioitaessa voidaan tarkastella erilaisia mittareita ja yksi niistä on mustavalkoisesti ilmaistuna viljelijän lainkuuliaisuuden mittaaminen: Montako poikkeamaa on havaittu ja mikä on poikkeamien vakavuus, laajuus, toistuvuus ja pysyvyys. Tässä vaiheessa valvontavuotta voidaan todeta kentällä havaittujen poikkeamien määrän olevan määrällisesti ja laadullisesti edellisvuosien kaltaisia ja mikä parasta, poikkeamia on vähän. Yksi merkittävä tekijä, mikä poikkeamien sisältöön ja määrään vaikuttaa, ja mikä monesti saattaa kirjaimellisesti vesittää hyvänkin ennakkovalmistelun, on kunkin kasvukauden aikana vallitsevat sääolosuhteet. Ennakointi onkin nostettu valvonnan yhdeksi painopisteeksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi eteenpäin ja vieläpä se on puettu sanalliseen muotoon: Puhutaan riskienhallinnasta, tilan kyvykkyydestä tunnistaa omaan toimintaan liittyvät riskit. Olkoonkin se esimerkiksi vaikka peltojen kasvukunnon parantamista lohkoilla, jotka toistuvasti kärsivät liiallisesta kuivuudesta tai märkyydestä tai lohkoilla rikkakasvien hallinta on kateissa.
Epäkohtien löytäminen tai löytyminen ei kuitenkaan ole ainoa luomuvalvonnan itseisarvo. Huomattavasti mielekkäämpää on asioiden varmentaminen ja todentaminen ehdot täyttävällä tavalla. Valvonnan onnistumista ja sen vaikuttavuutta ei pelkästään voi mitata vain sillä, että osa porukasta epäonnistuu. Kaikkien onnistuminen viestii myös osaltaan jotakin, myös valvonnalle.
Valvonnan vaikuttavuutta voidaan mitata käänteisesti myös niin, että yrittäjät, jotka saattavat luomutuotteita markkinoille, saavat valvonnan kautta tuotteelleen lisäarvoa. Moni viljelijä onkin sanonut, että luomutodistus on heidän tilan ehkä tärkein käyntikortti ja tuotteen myyntivaltti. Epäilylle ei jää sijaa, kun tuote itsessään seulotaan monessa eri kanavassa läpi ja lopputulemana on puhdas luomu. Meille se on itsestäänselvyys, mutta jollekin toiselle alasta täysin vieraantuneelle se voi olla iso kysymysmerkki. Kysymysmerkin poistamiseen tarvitaan ulkopuolisen apua ja tässä kohden valvonnan vaikuttavuus ilmenee varmuuden vahvistajan roolissa.
Tässä elettävässä nykymaailmassa ei elintarviketuotantokaan tule välttymään väärennyksiltä, koska ruoka itsessään ei ole kaikille siinä kaikessa puhtaudessaan selvä asia. Päinvastoin – mitä suuremmaksi väestömäärä kasvaa, sitä suurempi kilpailu ruoasta tulee olemaan, ja entistä suurin arvo nousee puhtaasti tuotetulle ruoalle. Valvonnan vaikuttavuuden numeraalisena mittarina voitaneen pitää myös markkinoilla olevien tuotteiden määrää ja niiden kulutusta. Jos vielä asiaa käännellään savolaiseen tapaan, valvonnan vaikuttavuus ulottuu siis meidän ruokalautasellemme asti. Tekemättä ilman mitään sen suurempaa empiiristä tutkimusta, kotimainen lähellä tuotettu ruoka tuottaa tämän päivän kuluttajalle tietynlaista ja tietyntasoista turvallisuudentunnetta. Jos ruoka menee tunteisiin, täytyyhän sen myös olla jollain tasolla vaikuttavaa.
Lopuksi
Saatoit mennä sanoistani sekaisin tai jäädä miettimään tarinan ydinasiaa. Täällä savolaisessa ympäristössä vastuu jää aina kuulijalle – tässä tapauksessa lukijalle. Toivotan hyvää tulevaa Pyhäinpäivää – ja alkavaa marraskuuta. Selätetään laskeutuva pimeys hyvällä kotimaisella ruoalla ja ei lainkaan huono, jos osan siitä nautit luomuna. Se edistää meidän kaikkien hyvinvointia ja mahdollistaa viljelijöille syyn tuottaa vielä enemmän tuotteita markkinoille.
