Voisiko luomulle lämmetä?
Jokin aika sitten raivasin työhuoneen kaapistoja tyhjemmäksi edessä häämöttävän työpaikan monitoimitilaremontin tieltä. Aika paljon on tullut jemmattua monenlaista paperia silläkin olettamuksella, jos sitä joskus vielä tarvitsisi. Ja nyt tässä vaiheessa on melko noloa huomata, että sitä ”joskus vielä”- paperia on kertynyt jonkin verran. Mutta ainakin yksi paperi on säilynyt kymmenen vuotta mapissa odotustilassa, ja oli itse asiassa aika mukava löytää se ja ottaa se nyt käyttöön.
Silloin vuonna 2011 – kymmenen vuotta sitten – kirjoitimme yhdessä paikallisen neuvontajärjestön ja hankevetäjän kanssa artikkelin paikallislehteen, jonka otsikko oli kysyvä, utelias ja kenties ajatuksia herättelevä: ”Voisiko luomulle lämmetä?”
Tuolloin vuonna 2011 Etelä-Savossa maakunnan viljelyalasta luomutuotannossa oli 9,7% (7200 ha). Luomutilojen keskikoko oli 32 hehtaaria ja toimijoita 227. Kotieläintuotanto oli lypsylehmäpainotteinen ja kasvinviljelypuolella eniten suosiossa olivat nurmen, kauran ja seosviljan lisäksi avomaatuotanto.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin luomutuotannossa oleva viljelyala meillä on 17.8% (11 757 ha). Luomutilan keskikoko on kasvanut yli 10 hehtaarilla sen ollessa nyt 46,1 ha ja toimijoiden määrää vuoden 2020 lopussa oli 290.
Lypsytilojen määrä on vähentynyt, mutta sen sijaan emolehmä- ja lammastilojen määrä on kasvanut. Monipuolisuutta lisää tiloilla lisääntynyt tuotteiden alhainen jalostaminen sekä metsien hyötyarvojen lisääntyminen niin aineellisten kuin aineettomien tuotteiden osalta.
Jo pelkästään tilastollisesti tarkasteltuna tuohon kysymykseen ”Voisiko luomulle lämmetä?” löytyy selkeä vastaus – kyllä voi.
On oikeastaan mielenkiintoista huomata, millä eri sektoreilla luomuun lämpenemistä on tapahtunut ja mitä eri taustatekijöitä lämpenemisen takana on. Positiivista kehitystä ja asioiden kehittämistä on tapahtunut niin meillä Etelä-Savossa kuin muuallakin Suomessa. Kymmenen vuotta sitten maatalouspolitiikan strategisena tavoitteena oli luomun ja lähiruoan osuuden kääntäminen nousuun ja kehittäminen myös kirjattiin silloiseen Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Tavoitteena oli lähteä toteuttamaan luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmaa, jonka avulla tuotantoa monipuolistettaisiin ja lisättäisiin kysyntää vastaavaksi. Ohjelman julkaisun alkusanoja lainatakseni:
”Luomuruoan kysynnän kasvu tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia viljelijöille ja ruoka-alan toimijoille, erityisesti pienille luomuraaka-aineita jalostaville ja markkinoiville yrityksille. Luomu on yksi tapa kasvattaa ruoka-alan kilpailukykyä. Kuluttajat arvostavat lyhyitä tarjontaketjuja mutta vähittäiskaupan luomuvalikoiman tuotenimikkeistä noin 40 % on tällä hetkellä tuontia. Kuluttajat toivovat, että kotimaisia luomuelintarvikkeita olisi saatavilla nykyistä enemmän ( Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen)”
Hiljattain ProLuomu julkaisi tiedotteen, jossa luomun kokonaismyynnin kerrottiin vuonna 2020 olleen yli 400 miljoonaa euroa. Kuluttajien ostoskoreihin päätyi aiempaa enemmän erityisesti luomujauhoja- ja vihanneksia. ”Kulutustrendit ja tuoreet kuluttajatutkimukset tukevat luomun kasvua. Ilmaston rinnalle on keskusteluun nousemassa luonnon monimuotoisuus. Koska luomu tutkitusti edistää monimuotoisuutta, se vahvistanee luomun kysyntää entisestään. Myynnin kasvun edellytys on kuitenkin kasvava ja kehittyvä luomutuotevalikoima, muistuttaa Aura Lamminparras ProLuomusta.”
Nämä ovat hyviä huomioita ja mietintöjä EU:n uutta ohjelmakautta silmällä pitäen, kun lähdemme miettimään ja suunnittelemaan, miten luomulle edelleen voi lämmetä maakunnassamme, miltä eteläsavolainen luomu näyttää kymmenen vuoden päästä ja ennen kaikkea miltä se maistuu.
Ajatukselle ei lämpiä yksin, joten järjestämme huhtikuun alussa asiaan liittyvän työpajan, johon pääset halutessasi mukaan. Jos emme huomaa kaikkia halukkaita lähestyä sähköpostilla, olethan yhteydessä ELY-keskukseemme, niin pääset mukaan kehittämään maakuntamme luomua virtuaalisesti Teamsin kautta.
Lämmitetään ajatusta yhdessä ja mahdollistetaan asioita tulevaisuudessakin. Yhteistyössä on voimaa: sen osoitti tänään MM-hiihdon parisprintissäkin suomalaiset miehet hiihtämällä monivaiheisen hiihdon jälkeen hienosti hopealle.
On hienoa olla suomalainen. Hyvää alkavaa maaliskuuta ja tulevaa kevättä!
