Eteläsavolaiset viljelijät montaa mieltä ympäristökorvausjärjestelmästä
Viljelijät kokevat maatalouden ympäristökorvauksiin liittyvän tukijärjestelmän vaikeaselkoisena varsinkin naudanlihan tuotannon tiloilla. Selkeäksi korvausjärjestelmän koki lihakarjatiloista alle 15 prosenttia ja muissakin tuotantosuunnissa alle 30 prosenttia viljelijöistä. Ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteistä parhaiten tiloille soveltuvina viljelijät pitivät peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Huonoiten soveltuviksi toimenpiteiksi mainittiin valumavesien hallinta sekä ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen.
Viljelijöiden mielestä maatalouden ympäristön tilaa parannettaisiin parhaiten huolehtimalla hyvästä maan kasvukunnosta, johon kuuluvat mm. salaojituksista huolehtiminen sekä eroosion ehkäisy. Toiseksi parhaana toimenpiteenä pidettiin vesien- ja rantojensuojelua suojavyöhykkeiden avulla.
Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta toteutetussa viljelijäkyselyssä selvitettiin maatalouden ympäristökorvaukseen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä, ympäristöhaittoja vähentäviä toimenpiteitä sekä viljelijöiden ympäristön tilaa koskevia mielipiteitä Etelä-Savossa.
Kyselyn teki opiskelija Suvi Itänen Jyväskylän yliopistosta osana ekologian ja evoluutiobiologian alalta tehtävää pro gradu -työtään.
Eteläsavolaisista tiloista 78 prosenttia on sitoutunut viisivuotiseen ympäristökorvausjärjestelmään. Järjestelmän ulkopuolelle jääneille maatiloille oli ominaista viljelijöiden ikääntyminen ja keskimääräistä pienempi tilakoko. Ympäristökorvauksen toimenpiteet soveltuvat kyselyn mukaan paremmin peltoalaltaan keskimääräistä suuremmille tiloille. Ympäristötoimenpiteistä maksettavien korvausten tason todettiin vaikuttavani eniten viljelijöiden sitoutumishalukkuuteen maidontuotannon tiloilla.
Ympäristönsuojelu nähdään tärkeänä
Kyselyyn vastanneet viljelijät olivat huolissaan ympäristön tilasta ja ympäristönsuojelu koettiin yleisesti tärkeäksi. Maatalouden ympäristöhaittojen torjumiseksi koettiin tarpeelliseksi pohjavesien pilaantumisen ehkäisy, sisävesien vedenlaadun parantaminen sekä torjunta-aineiden haittavaikutusten vähentäminen. Peltopinta-alaltaan suurimpien tilojen viljelijät näkivät ympäristökorvaukseen sitoutumisessa enemmän vesiensuojelullisia ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ympäristöhyötyjä kuin esimerkiksi alle 60 hehtaarin tilat.
Yli puolet kyselyyn vastanneista viljelijöistä oli havainnut viimevuosina muutoksia maatilan tai lähiympäristön tilassa. Positiivisina muutoksina oli havaittu muun muassa vesienlaadun parantuminen, maaperän kunnon korjaantuminen sekä lintujen ja hyönteisten määrän lisääntyminen ja monipuolistuminen. Negatiivisina muutoksina todettiin mm. haittalintujen lisääntyminen, pölyttäjien vähentyminen, maaperän tiivistyminen, vesistöjen tilan heikentyminen sekä vieraslajien ja ääri-ilmiöiden lisääntyminen.
Linkit:
- Ympäristökorvausjärjestelmän toimivuus, viljelijäkyselyn 2017 tulokset (pdf, 1551 kt)
- Ympäristökorvausjärjestelmän toimivuus, viljelijäkyselyn 2017 keskeisimmät tulokset (pdf, 942 kt)
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus, ossi.tuuliainen(at)ely-keskus.fi, p. 029 502 4098
Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus, maija.puurunen(at)ely-keskus.fi, p. 029 502 4074
