Teetä, tryffeliä ja maitoa
Teksti ja kuvat: Tiina Judén
Yli 100 ELY-keskusten asiantuntijaa ympäri Suomea kokoontuivat 5.-7. kesäkuuta Mikkeliin maatalouden valtakunnallisille rakennetukien kesäpäiville. Päivien ohjelmaan kuului tutustuminen alueen maa- ja elintarviketuotantoon sekä ajankohtaisia maatalouden kysymyksiä käsittelevä seminaari. Keskiviikon retkeilypäivänä teemoina olivat maidontuotanto, puutarhatalous ja luomutuotanto.
Puutarhatuotannosta retkikohteiksi olivat valikoituneet harvinaisemmat herkut kuten tryffelit ja Juvan tryffelikeskus sekä Järvikylän kasvihuone. Tryffelitarhausta esitteli johtaja Salem Shamekh. Järvikylän puutarhatuotannosta kertoi toimitusjohtaja Jukka Pehkonen. Lue erillinen juttu salaateista ja yrteistä tästä.
Juvalla nähtiin myös lammaskoiria, jotka harjoittelevat tryffelin etsintää. Juvalla on Suomen suurin tryffelitarha ja tutkijalaitos, joka toimii kunnan tiloissa ja samalla matkailukohteena. Nykyään Suomessa on jo 33 tryffelitarhaa. Lisäksi tutkija Shamekhin mukaan kukaan ei tiedä, kuinka suuret esiintymät Suomessa on luonnon tryffeliä.
Puheenvuoron Juvalla piti myös kunnanjohtaja Mervi Simoska, joka kertoi vuonna 2015 ja 2016 tehdystä Leader-rahoitteisesta argeologisesta tutkimushankkeesta. Hankkeen yhteydessä löydettiin muun muassa Juvan risti, joka on ajoitettu savokarjalaiseen ristiretkiaikaan 1100-1300-luvuille.
-Juva on edistyksellinen myös avomaanviljelyssä, joka alkoi täällä jo 70-luvulla, Simoska muistutti.
Tuottajajärjestön tervehdyksenä tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen MTK:sta kertoi lyhyesti EU:n uuden ohjelmakauden suunnitelmista ja maatalouden tukijärjestelmän muutoksista.
-Leikkaukset kohdistuvat suhteellisesti eniten maaseudun kehittämisvaroihin. Suorista tuista ei näillä näkymin leikattaisi, Lappalainen totesi.
Wehmaan kartanon luomumaito menee Juustoportille
Juvalta matka jatkui Wehmaan kartanoon, jossa sisarukset Anna Grotenfelt-Paunonen ja Carin Grotenfelt esittelivät omaa liiketoimintaansa.
Carin Grotenfelt isännöi luomumaitotilaa, jossa on 60 lypsävää lehmää ja yksi lypsyrobotti. Lehmien keskituotos tilalla on 9500 kiloa.
-Siirryimme luomuun 90-luvun alussa ja myimme maidon silloiselle Juvan luomumeijerille. Nyt maito viedään Juustoportille, Jalasjärvelle, Carin kertoi.
Grotenfeltillä on sivutilalla hiehokasvattamo Rantasalmella. Siellä hiehot kasvatetaan tiineiksi saakka, jonka jälkeen ne siirretään päätilalle.
-Tulevaisuuden suunnitelmissa on tuplata lehmien määrä ja laajentaa navettaa, sanoi Grotenfelt.
Molemmat sisarukset ovat tyytyväisiä saamiinsa investointitukiin.
-Jos jotain pitää kritisoida, niin tukien kohdistumiseen liittyvät säännöt jäävät joissain asioissa jälkeen maatalouden kehittymisestä, Carin Grotenfelt sanoi.
Tila on osakkaana myös Juvan Bioson Oy:ssä yhdessä kolmenkymmenen muun maataloustoimijan kanssa Juvalla.
Ensimmäinen tee sommelier
Anna Grotenfelt on juuri valmistunut Suomen ainoaksi ja ensimmäiseksi tee sommelieriksi. Ruotsissa suoritettu kolmevuotinen koulutus osoittaa, miten perusteellisesti yrittäjä asennoituu teen tuomiin mahdollisuuksiin.
-Koulutuksessa opin teen historiaa sekä tuotantolajikkeiden eroja. Tee voi muun muassa korvata viinin ruokailun yhteydessä. Tee ja salaattikin toimivat yhdessä, Anna Grotenfelt-Paunonen vinkkaa.
Kolmen robotin maitotilanaapurukset
ELY:n asiantuntijat vierailivat myös tavanomaista suuremmilla maitotiloilla Puttosella ja Kääriäisellä. Yksi robotti pystyy yleensä suoriutumaan 60 lehmän lypsämisestä. Molemmilla tiloilla on kolmen robottiyksikön suuruiset navetat, joten kyse on merkittävästä maidontuotannon keskittymästä Hatsolassa. Peltoalan riittävyys, vuokrapellon saatavuus ja rehunkuljetuksen logistiikka puhuttivat viljelijöitä ja kiinnostivat vierailijoita.
Retki päättyi pullakahveille Punaisen Piipun Kievariin, jossa leipomonmyymälän esimies Jenni Häkkinen kertoi Siiskosen leipomon suosituimmista tuotteista. Ne ovat kauraleipä ja lihapiirakat.
