Arvo, arvostus, arvioiminen….

Kuluneen viikon aamu tv:ssä -itse asiassa torstaina 25.10 – havahduin kuuntelemaan, kun toimittaja haastatti metsästävää ruokatoimittaja Kati Pohjaa. Korviini ja alitajuntaani jäi lause: ” Raaka-aineen arvostus ja kunnioitus kasvaa, kun sen takana on satoja tunteja töitä”.

Niinhän se on. Nopeasti rupesin silmäilemään, mitä aamiaispöydässäni oli. Puuroa kattilassa, maitoa purkissa, juustoa, ruisleipää, kahvia ja mansikoita. Tästä paljetista omaa, konkreettista työtä löytyy eniten mansikoista. Omalta maalta poimitut mansikat maistuvat sitäkin paremmilta, kun muistelen, mitä kaikkea mansikan eteen olen tehnyt. Muiden raaka-aineiden osalta osallistumiseni on sitä vähäisempää, mitä kauempaa se on pöytääni päätynyt (kahvi). Jäljelle jääneet raaka-aineet ovat kotimaisia ja luomua (pl. juusto), joten siltä osin uskon olevani mukana edes promillen työpanoksella noiden raaka-aineiden tuottamisessa.

Asioiden arvo ja arvostukset ovat määritelmiä, joita meistä jokainen omassa arjessaan tekee. Työpaikassani, Etelä-Savon ELY-keskuksen arvomaailma koostuu neljästä pilarista: asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus. Asiantuntijaorganisaatiossa arvostamme sitä keskinäistä osaamista, mitä löytyy paitsi ELY:n sisältä myös ELY:n seinien ulkopuolelta. Yhteistyö yhdessä muiden kollegoiden kanssa on eteenpäin vievää ja avointa. Moninaiset sidosryhmät tukevat osaamista ja asioiden toteutumista yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asiakaslähtöisyyden nostaisin arvoista ykköseksi, sillä tekemämme työ tehdään asiakkaita varten. Ilman heitä ei olisi meitä – yksinkertaisesti kiteytettynä. Luomun tärkein asiakasryhmä on luomuyrittäjät. Ilman konkreettista luomuviljelyä, meillä ei olisi sitä kattavaa verkostoa (neuvojat, tutkijat, eri hanketyön parissa työskentelevät, organisaation asiantuntijat ja yrittäjät) maakunnassamme, mikä sieltä tässä hetkessä löytyy. Luomun lisääntyessä lisääntyy yhteistyö niin viranomaisten, neuvojien kuin viljelijöiden välillä. Osaamista vahvistetaan koko ketjussa pellolta pöytään jokaisen kohdalla. Jatkuvan toiminnan parantamista tehdään koko ajan ja edelleen koko ketjussa, jotta ketju vahvistuisi entisestään.

Arvon ja arvostuksen jatkumoksi sopii hyviin arvioiminen. Miten arvioimme arvostamiamme arvoja? ELY-keskuksessa arviointia tehdään aina silloin, kun toimeksiantoja palautuu kentältä takaisin toimistoon. Lopullinen arviointi kootaan yhteen loppu vuodesta. Arvoista osaaminen nousee tällöin tapetille. Yksittäiset poikkeamat valvonnoissa kertovat karun totuuden sääntömaailman toteutumista arjessa. Suurin osa on ottanut sääntömaailman osaksi yritystoimintaa, sillä heidän mielestään se on yksi työkalu, jolla he voivat osoittaa toimintansa luotettavuuden ulkopuoliselle silmäparille vuosittaisen valvonnan kautta.

Lopullinen arvioinnin tulos antaa meille ELYssä signaalin siitä, mitä asioita ja missä kohtaa ketjua niitä tarvitsee nostaa jatkossa enemmän esille. Aikaisemmissa kirjoituksissani olen nostanut esiin Eviran johtaja Puolimatkan valvojasta valmentamisen ajattelun. Juuri tässä hetkessä, kun kaikki kortit on käännetty, on tarkoitus hakea valmennuksen kohteet uudelleen. Jokainen ketjun jäsen valmentaa ja valvoo osaltaan, ei ainoastaan se kirjaimellisesti nimetty valvoja. Viranomainen seuraa vahvasti mukana.

Hyvää syksyn kulkua talvi-normiajan siirtymisen myötä!