Imagon kauneusleikkaus maaseudulle
Teksti ja kuvat: Tiina Judén
Kyyhkylän Kartanossa kehitettiin maaseutua eilen imago-, matkailu-, yritys- ja aluetyöpajoissa.
Ideointi perustui Itä-Suomen maaseutuohjelmien väliarvioinnin operatiivisen johtajan Tuomas Kuhmosen alustukseen ja 6. päivä marraskuuta julkaisemaan 244-sivuiseen tutkimusraporttiin.
Tutkimus sai paljon kiitosta ELY-keskuksen maaseutuohjelman päälliköltä Maija Puuruselta ja Ruralia-instituutin tutkimusjohtajalta Torsti Hyyryläiseltä.
-Tämä tutkimus on yksi Suomen parhaita. Se on kuin oppikirja, jossa on hyvä osallistavuus. Tekijöillä on hyvä ote. Vertailtavuus ja tilastoanalyysit ovat erittäin hyviä, Hyyryläinen totesi.
Arviointi rakentuu vahvasti benchmarking-eli vertailuanalyysiin, jossa Itä-Suomen alueita verrataan maan muihin alueisiin sekä toisiinsa. Tässä käytettiin apuna ”maakuntien taistoa” eli kolmea alueellista työpajaa, joissa haettiin vaikuttavia tarttumapintoja hyvien kehityspolkujen ylläpitämiseen ja huonojen kehityspolkujen kääntämiseen paremmaksi.
Maatalouden tukia, yritystukia ja hanketukia saaneille henkilöille on tehty kyselyjä, joihin vastasi 823 henkilöä. Lisäksi järjestettiin 34 syventävää haastattelua, joilla täydennettiin kertyneessä aineistossa olevia puutteita. Vastauksia on haettu myös analysoimalla yleisiä tilastoaineistoja ja ohjelman rekisteriaineistoja esim. myönnetyistä tuista ja indikaattoreista.
Jokainen maaseudun asukas voi olla imagon kohottaja
Raportissa nousi esiin tulevaisuusnäkökulmasta maaseudun imagotyön tärkeys. Kyyhkylän Kartanossa Imagotyöryhmän jäsenenä ollut Torsti Hyyryläinen muistutti meneillään olevasta maaseudun ja kaupunkien välisestä mielikuvakamppailusta. Monen kaupunkilaisen mielestä maaseudulla on jo hyvä imago. Työryhmän sisällä keskusteltiinkin siitä, miten saataisiin niin sanottu Puumala-ilmiö benchmarkattua koko Etelä-Savoon.
-Pitäisi saada jokainen maaseudun asukas ajattelemaan voimauttavasti ja positiivisesti omasta kotiseudustaan ja nostamaan keskustelussa esiin hyviä asioita ja menestystarinoita maaseudulta, Hyyryläinen sanoo.
Positiivisissa ajatuksissa on todettu olevan voimaa -ihan käytännössä. Pohjustuksena tälle visiolle nähtiin tärkeänä nuoriin kohdistuvan kotiseututuntemuksen lisääminen vaikkapa tarjoamalla nuorille luettavaksi myönteisiä maaseututarinoita ja yritysten menestystarinoita, joita he eivät ehkä itse löydä mediapaljouden keskeltä. Kotiseututuntemus pitäisi siis liittää johonkin oppiaineeseen ja opintosuunnitelmiin, jollei se jo siellä ole.
Onhan meillä Teehuoneita ja savusaunoja, historiaa, kulttuuria ja maailman kauneimpia järviä sekä kaikkea tältä väliltä. Imagotyöpaja ehdotti myös viestintäresurssien merkittävää lisäämistä, jopa Maaseutukuriiri-lehden julkaisemista useamman kerran vuodessa.
Imagotyö pitäisi työryhmän mielestä liittää myös uuden maaseudun ohjelmakauden alueelliseen strategiaan. Myös etätyömahdollisuuden lisääminen vaikuttaisi positiivisesti maaseudun imagoon.
Onko maaseutu edelleen relevantti sana?
Työryhmässä mukana ollut Savonlinnan maaseutusihteeri Tarja Kaijansinkko kyseenalaisti valtakunnallisesti myös kokonaan sanan maaseutu ja mietti, onko se enää oikea sana kuvaamaan tilaa, jossa nyt elämme. Esimerkkinä mainittiin Seinäjoki, joka uudisti kuntabrändinsä elokuun lopussa ja käyttää nyt kaupungista nimeä ”Avaruuden pääkaupunki”. Se on viittaus eteläpohjalaiseen peltomaisemaan eli lakeuteen. Seinäjoen kaupunginjohtaja korostaa lisäksi, että kyse on myös henkisestä tilasta.
Alueellisiin haasteisiin perehtynyt työpaja nosti esiin ajatuksen biotaloudesta uudeksi elinkeinoksi ja markkinoisi aluettamme nimellä ”Green Valley”. Myös itäsuomalainen ympäristöohjelma olisi tarpeen. Siihen liittyisi kestävän ruuan ja energian käyttö.
Infrastruktuuri kaikkine puolineen niin tietoverkko, tieverkko kuin jätehuoltokin olisivat loppuohjelmakauden kehityskohteita. Saimaan matkailu on jo valmiiksi nosteessa ja sen katsotaan olevan vahvin voimavara kaikkine rinnakkaisvaikutuksineen alueen kehityksessä.
Kaikkeen tähän edellä mainittuun tarvitaan myös vahva eteläsavolainen kehittämisverkosto, jonka rakentamiseen toivotaan kuntien mandaattia ja rahoitustukea.
Yhteistyö yli maakuntien on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.
Ryhmä Etelä-Savon ELY-keskuksen johtavia asiantuntijoita esittelee maaseutuohjelman väliarvion maa ja metsätalousministeriölle 22. päivä marraskuuta Helsingissä. Koko raportin voi lukea tästä. (linkki)
