Opas aloittavan maaseutuyrityksen rahoitus- ja tukivaihtoehdoista
Maaseudun rakennemuutos on jatkunut viime vuosina voimakkaasti. Maaseudun toimijat ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa heidän on keksittävä uusia innovaatioita ja palveluja, jotta he voivat harjoittaa liiketoimintaansa kannattavasti ja pysyä mukana kilpailussa.
Yritysrahoitusta on haettavissa eri lähteistä toimialasta riippuen
Maatiloilla harjoitetun muun yritystoiminnan merkitys on kasvanut viime vuosina nopeasti ja merkittävästi. Myös maaseudun vetovoima asuinpaikkana on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Vetovoiman lisääntyminen on aiheuttanut maaseutualueen palvelutarpeen lisääntymisen, mikä antaa maaseutuyritykselle hyvät mahdollisuudet uudelle liiketoiminnalle ja innovaatioille. Tämän vuoksi onkin tärkeää tiedostaa, että uutta liiketoimintaa aloittavalla maaseutuyrityksellä on laajat ja kattavat rahoitusmahdollisuudet, ja niiden hyöty on aloittavalle yritykselle merkittävä.
Suomen yritysrahoituksen markkinat ovat hyvin monipuoliset ja laajat, mutta ne koetaan myös yleisesti hyvin sekaviksi. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat kahdesti vuodessa pk-yritysbarometrin, jossa tilastoidaan ja selvitetään muun muassa yritysten tietoutta saatavilla olevista rahoitustuotteista. Syksyn 2019 julkaisun mukaan lähes 75 % tutkimuksessa mukana olleista pk-yrityksistä ei tunnista Suomen rahoitusmarkkinoilla olevia EU:n laina-, takaus- ja sijoitustuotteita. Barometrin perusteella voidaankin todeta, että rahoitustuotteiden tunnettavuus on myös yleisesti heikolla tasolla.
Rahoitusmarkkinoilla olevat tahot ovat usein hyvin verkostoituneita ja toimijat ovat hyvin tuttuja toisilleen. Ongelmaksi on muodostunut tietouden puute eri rahoitustuotteiden yksityiskohdista, ja minkä vuoksi tietyn rahoitus- ja tukivaihtoehdon löytäminen tietylle asiakastapaukselle on koettu haastavaksi. Kyseisen ongelman johdosta yritysasiakkaan rahoituskokonaisuuden muodostaminen yrityshankkeelle on koettu haasteelliseksi.
Opinnäytetyö kartoitti pirstaleisia tukia rahoitusoppaaksi
Toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kartoittaa aloittavalle ja maaseudulla sijaitsevalle mikro- ja pk-yritykselle sopivia rahoituslähteitä ja koota ne yhteen selkeäksi rahoitusoppaaksi. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona ProAgria Etelä-Suomelle ja työn kohderyhmänä olivat yrityksen nykyiset yritysasiantuntijat. Opinnäytetyö toteutettiin niin sanottuna kehittämistehtävänä ja sen tavoitteena oli avata eri rahoituslähteiden ominaisuuksia, ehtoja, kustannuksia ja soveltuvuutta aloittavalle maaseutuyritykselle.
Opinnäytetyön käytännön toteutuksena laaditun rahoitusoppaan on tarkoitus selkeyttää ja helpottaa yritysasiakkaan rahoituskokonaisuuden muodostamista. Rahoitusoppaan sisältö on kokonaisuudessaan julkista. Oppaan sisältö koostuu yksityisistä- ja julkisista rahoittajista ja heidän tarjoamistaan rahoitustuotteista. Sivustolla on avattu yksittäisten rahoitustuotteiden tarkoitusta, ehtoja, myönnettävää määrää sekä mahdollisia kustannuksia. Rahoitusopas toteutettiin verkkosivumuotoisena, jotta se olisi helppolukuinen, selkeä ja helposti päivitettävissä tulevaisuudessa. On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa rahoitusmarkkinoille tulee uusia toimijoita tai nykyisten rahoittajien rahoitustuotteiden ehdot muuttuvat. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että opas on päivitettävässä muodossa.
Sivustoa on esitelty Etelä-Karjalassa yrityspalveluita tarjoaville organisaatioille ja se on saanut hyvän vastaanoton. Sivusto on koettu hyödylliseksi apuvälineeksi ja sen jatkokehitysmahdollisuudet ovat hyvät.
Opas on luettavissa osoitteessa https://rahoitusopas-maaseutuyritys.webnode.fi/ ja sitä voivat hyödyntää niin rahoitusta suunnittelevat asiakkaat, kuin eri organisaatioiden yritysasiantuntijat ja rahoittajat. Opas antaa lukijalle tiivistetyn informaatiokokonaisuuden saatavilla olevista rahoitustuotteista ja niiden yksityiskohdista. Rahoitusta myöntäviä tahoja on oppaaseen koottu kaiken kaikkiaan yhteensä 9 kappaletta ja erilaisia rahoitustuotteita yhteensä 23 kappaletta.
Opinnäytetyön tekijä: Juha-Pekka Ryynänen, Saimaan ammattikorkeakoulu
Ohjaaja: lehtori Kari Hämeenaho, Saimaan ammattikorkeakoulu
Teksti: Kari Hämeenaho
