Tammikuun taittuessa….

Vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Ollaan jo lähes kuukauden viimeisessä päivässä kiinni. Globaalilla tasolla katsottuna tammikuussa tapahtumarikkautta ei ole puuttunut sen enempää Amerikan kuin itänaapurin suunnasta. Paikallisella tasolla tapahtumien rikkaus tiivistyy päiväkohtaisten koronatartuntojen määrän seuraamiseen. Itse asiassa tänään tulee vuosi täyteen siitä, kun Suomessa todettiin ensimmäinen koronatartunta. Emmepä vielä silloin tienneet, minkälaisen uuden arjen äärellä tulisimme olemaan, vaan nytpä tiedämme, millaista tulee vielä olemaan – vaan kuka tietää miten kauan….

Poikkeuksellinen mennyt vuosi on tuonut esiin uusia asioita, jotka ovat aikanaan hautautuneet hektisen arjen alle. Ikään kuin asioita olisi nyt löydetty uudelleen ja ns. vanha kunnon retroaika on ottanut nykyaikaisen roolin ylleen. Vaateteollisuudessa menneen muodin palauttaminen uudelleen muutaman kymmenen vuoden tauon jälkeen on jo vakiintunut tapa. Vapaa-ajan puolella jostain esineestä, esim. vanhasta kunnon Joposta, on noussut nuorison keskuuteen uusivanha hittituote. Emme siis pääse siitä vanhasta hyvästä asiasta eroon muutostenkaan keskellä, ja hyvä niin.

Luonnonmukaisessa tuotannossa tuon vanhan hyvän asian säilyttäminen jatkuvan toiminnan kehittämisen ohessa on se ”hittituote”, jota viljelijät vuodesta toiseen vaalivat. Mikä tuli mieleen? Täältä hallinnon ikkunan takaa lamppu syttyy tilalla toteutettavan viljelykierron kohdalla. Me olemme siitä kiinnostuneita, koska toimiva/toimimaton viljelykierto vaikuttaa tilan toiminnan kestävyyteen niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalis-kulttuurillisestikin. Tilan toimiva viljelykierto on se ydinasia, joka määrittelee toiminnan onnistumista monella sektorilla. Oikeilla kasvivalinnoilla viljelijä parantaa ja ylläpitää maan viljavuutta ja monimuotoisuutta. Myös rikkakasvit, tuholaiset ja kasvitaudit pysyvät kurissa, kun viljelykierto on tarkoituksenmukainen. Toimivaan viljelykiertoon vaikuttaa paitsi oikeat kasvivalinnat myös maan kasvukunnosta huolehtiminen hyvän vesitalouden avulla, jossa pellon ojituksilla on merkittävä rooli. Kun maa voi hyvin, tuottaa se satoa enemmän ja hyvä sato mahdollistaa toimeentulon yrittäjälle ja raaka-aineen saannin elintarvikealan yrityksille ja sitä kautta hyvää ruokaa meille kuluttajille.

Muuttuvat ilmasto-olosuhteet tekevät hyvästäkin viljelykierrosta haastavan. Hiilensidonta maatalousmailla on yksi keino, jolla voidaan vähentää maatalouden hiilipäästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta. Maa- ja metsätalousministeriö on avannut hankehaun maankäyttösektorin ilmastotoimien edistämiseksi kehittämishankkeilla.

Haku on avoinna 25.1.–28.2.2021 ja rahoitettavaksi haetaan tutkimustietoon perustuvia käytännönläheisiä hankkeita, joilla jalkautetaan maa- ja metsätalouden ilmastotoimia sekä edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskienhallintaa. (https://mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma/avoimet-haut ).

Yhtenä hakuteemana on ilmastokestävä maatalous ja erityisesti hankkeita ilmastokestävän maatalouden edistämiseksi toivotaan tarkemmin mm. viljelyn monipuolistamisesta ja viljelykiertojen lisäämisestä. Haun aikataulu ja tarkemmat ohjeet löytyvät tuon edellä olevan linkin takaa.

Vuosi pyörähtää siis rivakasti liikkeelle yhdessä jos toisessa asiassa. Viljelijät käyttävät tämän hankiajan huolelliseen suunnitteluun tulevaa kasvukautta varten. Tiloilla myös päivitetään luomusuunnitelmia. Suunnitelmien päivittäminen on ajoittain tarpeen ja tarpeen on myös pysähtyä miettimään, miten suunnitelma vastaa tilan toimintaa ja miten oman tilan kohdalla tunnistettavat riskit on suunnitelmiin kuvattu. Se on sitä ennakoivaa ja varmistavaa toimintaa, oman toiminnan riskien tunnistamista. Siihen tänäkin vuonna vuositarkastuksissa tullaan kiinnittämään huomiota.

Näillä ajatuksilla tällä kertaa. Latua riittää pitkälle helmikuuhun, ellei yhtäkkinen lämpöaalto sulata nietoksia – ainakin valon määrä on jo reilusti lisääntynyt arjessamme.

Hyvää tulevaa helmikuuta!