Työpajojen taontaa….

Ilmiö

Virtuaaliset työpajat ovat tämän päivän arkea ja niitä pajoja olemme täällä ELY-keskuksessakin saaneet toteuttaa kevään aikana. Työpajojen tarkoituksena on tuottaa ja saada evästystä tulevan ohjelmakauden valmisteluun ja ennen kaikkea saada konkreettisia kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää Etelä-Savon alueellisen suunnitelman valmistelussa. Suunnitelman sisältö on merkityksellinen, sillä se ohjaa ELY-keskuksen maaseuturahoituksen suuntaamista ohjelmakaudella 2021-2027.

Tyyli

Työpajojen valmistelussa on aina oma jännityksensä lähinnä niiden toteuttamisen osalta. Tutut hokemat, näkyykö ja kuuluuko, ovat moneen kertaan todettuja tässä ruutuajassa. Koska emme hetkessä kuule ja näe toisiamme, malttamattomuus tuplaantuu. Parasta näiden työpajojen osalta on mukaan saadut alustajat, jotka johdattelevat omilla tarinoillaan kuulijat miettimään juuri sitä, mitä pajatyöskentelyllä on lähdetty hakemaankin: Tulevaisuuden uutta kuvaa, innovaatioita ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ja parannetaan tämänhetkistä nykytilaa erilaisin ”työrukkasin”. Luomun työpajassa 7.4 päästiin kuulemaan missä mennään luomumarkkinoiden osalta, miten tutkimus vastaa luomun haasteisiin ja miten luomu näyttäytyy luomukotieläintilalla sekä paikallisessa ruokaravintolassa. Kaikki alustukset olivat tyyliltään erilaisia ja kuulijoille välittyi aidosti ruudun takaa, miten tärkeää roolia luomu heidän arjessaan kantaa.

Ravintolavaihan yrittäjä ja keittiöpäällikkö Teemu Kaijanen kertoi luomun merkitsevän puhtautta ja hyvää makua ja tietoisuutta ruoan alkuperästä. Hietalan Luomutilan nuori emäntä Tanja Kyckling nosti esille laiduntamisen merkityksen niin peltojen kuin eläinten hyvinvoinnin kannalta. Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras viestitti markkinoiden ”huutavan” luomuelintarvikkeita, sillä luomutuotteet on alettu löytää kauppojen hyllyiltä aiempaa paremmin. Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen puolestaan toi esille tutkimuksen merkityksen luomutoiminnan kokonaisvaltaisena kehittymisen välineenä: Ilman tutkimusta ei voida saattaa viljelijöille tietoa uusista viljelymenetelmistä, lajikokeiluista tai uudesta teknologiasta.

Olennaista

Kaikkien alustajien esityksissä vilahteli tavalla tai toisella sana yhteistyö. Se myös nousi esille varsinaisissa työpajan ryhmätöissä. Yhteistyö nähtiin erittäin suurena voimavarana ja eteenpäin kantavana tekijänä luomutuotantoa kehittäessä. Yhteistyön eri muotoja halutaan tulevaisuudessa enemmän viljelijöiden, neuvojien, tutkimuksen sekä hallinnon välille. Toiseksi vahvuudeksi nostettiin viestintä. Viestintää lisäämällä kerrotaan muillekin, minkälaista luomutuotantoa maakunnassamme tuotetaan ja mitä lisäarvoa luomutuotannolla saadaan. Esimerkkinä oli laiduntavat eläimet, joita ei juuri tänä päivänä valtoimenaan ”bongaa”, jos ei satu sopiville raiteille. Laiduntava lehmä tai lammas on ihmeellinen näky niille pienille tai vähän isommillekin silmille, jotka miettivät, mistä se maito siihen aamupuuroon tai -kahviin oikein tulee. Työpaja tuotti hyviä aihioita, joita kannattaa viedä nostoina suunnitelmaan. Tässäkin yhteistyö näytti merkityksellisyytensä ja voimansa ja tarpeellisuutensa.

Kevät alkaa olla aivan kynnyksellä – se on hyvä ottaa vastaan oman paikkakunnan munkeilla ja simalla.

Toukokuun tuuliin – Hyvää Vappua!