Eläintauteja ja tulipaloja vastaan auttaa varautuminen

Teksti ja kuvat: Tiina Judén

 

Maanviljelijät saivat tärkeitä vinkkejä eläintautien, tulipalojen, sähkökatkosten ja maanpuolustusasioiden osalta Maatalouden varautumisen kurssilla tiistaina 23. tammikuuta Mikkelin Karkialammella.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Etelä-Savon ELY-keskuksen ja MTK Etelä-Savon yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa oli mukana yhteensä noin 50 viljelijää, joista iso osa tuntui olevan tällä kertaa maitotilallisia. Suuri osa tilallisista oli niin sanottuja ”puolen lypsyrobotin” karjatiloja, lypsäviä oli alle 30, kuten Etelä-Savossa on yleistä.

Mukana oli myös maatalouslomittajia, viljelijöitä ja maaseutuviranomaisia.

Nuori lypsykarjatilallinen, Elina Rantalainen, istui etummaisiin penkkiriveihin. Hän oli tullut koulutukseen Puumalasta, Hurissalon lypsykarjatilalta. Häntä kiinnosti eniten valmiuseläinlääkärin ja Kangasniemen kunnaneläinlääkärin Maria Tirkkosen osuus helposti leviävistä vaarallisista eläintaudeista.

-Eläintauteihin varautuminen kiinnostaa minua eniten. Suomessakin pyrkii tulemaan sellaisia tartuntoja, kuin Mykoplasma bovis, jota on havaittu muutamia tapauksia myös Etelä-Savossa. Olen lukenut siitä alan lehdistä ja siihen ei ole muuta hoitoa, kuin teuraaksi, sanoo Elina Rantalainen.

Mycoplasma bovis voi aiheuttaa naudoilla muun muassa utaretulehduksia, hengitystietulehduksia, niveltulehduksia, hedelmällisyysongelmia ja korvatulehduksia. Aiheesta eläinlääkäri ei kuitenkaan puhunut, sillä hän keskittyi vaarallisempiin tartuntatauteihin, kuten suu- ja sorkkatauti ja afrikkalainen sikarutto, jotka olisivat viennille katastrofaalisia. Niitä vastustamalla tosin vastustetaan samalla kaikkia eläintauteja.

Maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Aluehallintovirastojen, valmiuseläinlääkärien ja kunnaneläinlääkärien tavoitteena on suojella ihmisten ja eläinten terveyttä. Nämä tahot ovat tärkeässä roolissa yhdessä tilallisten kanssa, jotta taudit havaitaan jo ennen kuin ne leviävät Suomeen.

Epäillä voi aina vähän

-Estetään tautien tulo Suomeen ja minimoidaan taloudelliset tappiot olemalla hereillä ja epäilemällä aina vähän. Leviämistä voidaan estää myös esimerkiksi tekemällä eläinten siirtorajoituksia tai vakavissa tautitapauksissa tappamalla eläimiä, Tirkkonen sanoo.

Nopeat toimet voivat Tirkkosen mukaan pelastaa monta tilaa. Epäilyn jälkeen Avi ryhtyy tarvittaviin toimiin diagnoosin varmistamiseksi tartunnan ja leviämisen estämiseksi. Turha epäily on siis aina parempi, kuin välinpitämättömyys.

Tänä päivänä myös muiden maiden ja alueiden asiantuntijat tulevat auttamaan ja yhteistyöllä tartunnan leviäminen on estettävissä.

-Epidemiologinen ryhmä selvittää, mistä tartunta on tullut ja mihin se on mennyt? Tilojen on ilmoitettava tartunnoista viipymättä myös meijeriin, teurastamoihin ja muille yhteistyötahoille.

 

Puumalassa eläintauteja ehkäistään säännöillä ja hygienialla

Miten Hurissalon maitotilan nuori emäntä ehkäisee tarttuvia tauteja Puumalassa?

-Meillä maitoauton kuljettajat käyttävät eri ovea, kuin minä. Seminologi taas käyttää eri kumisaappaita ja eläinkuljettajia ei päästetä navettaan olleenkaan, Rantalainen kuvailee.

Lisäksi Rantalainen pitää huolen rehujen puhtaudesta niin, etteivät pikkulinnut pääse navettaan ja siilot ovat katettuja.

Epidemioihin on siis hyvä varautua niin kutsutun ”rauhan aikana”. ”Sota-aika” on käsite epidemia-ajasta ja ”toipumisen ja jälleenrakentamisen aika” tarkoittaa epidemian jälkeistä aikaa.

Suurimpia riskejä eläintautien leviämiseen ovat elävien eläinten tai eläintuotteiden ostohetket. Myös vektorit, villilinnut ja hyönteiset ovat uhkia. Monesti aiheuttajana on ollut myös kansainvälinen jäte, kuten laivojen ruokajäte, jota on käytetty eläinten ruokinnassa. Ulkomailta palaavat eläinkuljetusautot tai matkustajat ovat myös aina riskitekijöitä.

 

Sähkölaitteiden kunnosta kannattaa huolehtia

Karkialammella puhuttiin myös tulipaloihin varautumisesta. Maatalouden tulipaloista 70 prosenttia lähtee sähköasennuksista tai -laitteista. 45 prosenttia koneen tai laitteen vioista ja 22 prosenttia ihmisten toimista. Etelä-Savossa eniten paloja lähti viime vuonna viljankuivaamoista, kertoi Juha Kauppinen pelastuslaitokselta.

Hän näytti kuulijoilleen videon palon leviämisen nopeudesta ja kertoi, että aikaa kohteen pelastamiseen ja alkusammutukseen on vain noin 2-4 minuuttia. Siksi alkusammutustöiden osuus on arvaamattoman tärkeä. Tulipalossa kuumuus yltää helposti viidessä tai kuudessa minuutissa 1000 asteeseen. Keuhkorakkulat tuhoutuvat jo 150 asteen lämpötilassa. Uhreista 60-90 prosenttia kuolee myrkylliseen savuun.

-Varoita, pelasta, rajoita, hälytä, sammuta ja opasta. Siinä on hyvä ohje ja toimintajärjestys palon syttymisen varalle, sanoo Kauppinen.

Pelastussuunnitelma ja toimintaohjeet hätätilanteita varten auttavat monesti. Kauppinen muistuttaa myös 112-kännykkäsovelluksen hyvistä puolista.

-112-sovellus on pelastanut ihmisiä esimerkiksi Lapissa, kun hätäkeskus on paikallistanut eksyneitä saamalla puhelun sovelluksen kautta.

Koulutukseen osallistujat saivat tietoa myös sähköyhtiön varautumisesta kyberuhkiin, tehopulaan, kantaverkkohäiriöihin ja säännöstelysuunnitelmiin. Lisäksi maavoimien tiedottaja kertoi puolustusvoimien viestinnästä ja yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa.