Nuorten tulevaisuuskuvia maaseudulta

Kuvat ja teksti: Tiina Judén

Millaisia tulevaisuuskuvia ja haaveita on maaseudun nuorilla Etelä-Savossa? Millaisessa työympäristössä he haluaisivat työskennellä ja mikä olisi tuon unelmatulevaisuuden työ? Haluaisivatko maaseudun nuoret asua maalla vai lähiössä, suurkaupungissa vai jopa ulkomailla?

Suomen nuoriso-opistolla Paukkulassa opiskelevista nuorista suurin osa on kotoisin Etelä-Savosta, mutta osa tulee ympäri Suomea. Neljä nuoriso-ohjaajaksi opiskelevaa nuorta kertoo tulevaisuuskuvistaan.

 

 

Tiitus Piispa on 17-vuotias opiskelija Mikkelistä. Hän haluaisi opiskella nuoriso-ohjaajan tutkinnon jälkeen sosionomiksi tai yhteisöpedagogiksi. Hänen haaveenaan on muuttaa ulkomaille tekemään ohjaustyötä.

Englannissa ja Yhdysvalloissa sosiaalietuudet eivät ole niin hyvät, kuin Suomessa, joten hänestä olisi hienoa päästä työskentelemään siellä.

-Onkohan unelma-asumismahdollisuutta, joka voisi toteutua sekä Suomessa, että ulkomailla?

-Kun ajattelen sanaa koti, tulee ajatuksiini omakotitalo jossakin lähiössä, Tiitus Piispa pohtii.

Nuorella miehellä on perusluottamus tulevaisuuteen. Suomalaisten perustuloajatukselle tulee vahva ei.

-Asiat ovat mallillaan nyt. Tulevaisuudestahan kukaan ei osaa sanoa. Työttömyysturva- ja eläkejärjestelmään en ole kovin paljon perehtynyt, hän lisää.

 

 

Pinja Herttuainen on mäntyharjulainen 17-vuotias tyttö, joka rakastaa hevosia. Hänen unelmakotinsa tulee olemaan maalla tai rauhallisella omakotialueella.

-En miessään nimessä halua asua kaupungin keskustassa, Herttuainen painottaa.

Hevosrakkaan tytön toiveiden työympäristössä olisi mahdollisimman paljon hevosia.  Hevoset ovat liittyneet hänen elämäänsä pienestä pitäen. Hän harrastaa ratsastusta ja kilpailemista. Tallista löytyy oma poni nimeltään Jose.

-Nuoriso-ohjaajan tutkinnon lisäksi unelma-ammattini on ratsastuksenopettaja. Haluan siis kouluttautua vielä lisää, tyttö kertoo.

Herttuainen ei koe työttömyysturva- ja eläkejärjestelmäasioita ajankohtaiseksi, joten ei ole niihin kummemmin perehtynyt. Perustuloajatukselle häneltä ei kuitenkaan heru sympatiaa, vaikka sitä onkin kokeiltu pilottiryhmässä.

 

 

Antti Nevalainen, 17, Mäntyharjusta näkee tulevaisuutensa ammatin liittyvän jotenkin liikuntaan.

-En vain tiedä vielä millä tavalla. Mahdollisesti saan ainakin kesätöitä kuntosalilta. Täältä nuoriso-opistolta valmistuttuani käyn intin ja katson, miten se menee. Eihän sitä tiedä, jos sieltä löytyy duunia.

Tällä hetkellä Nevalaiselle riittää asuinympäristöksi kotiseutu ja Mäntyharju, mutta kun mies valmistuu nuoriso-ohjaajaksi saavat vapaat työmarkkinat viedä mukanaan.

Nevalaisella on kiinnostusta politiikkaan ja siksi hänen mielestään Suomen työttömyysturva on kunnossa. Henkilökohtaisesti häntä jopa hieman ärsyttää työttömyyskeskustelu, sillä työttömille pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan erilaisia koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia.

-Työttömyystuillakin näyttää elävän melko hyvin, mutta työhän se on joka tätä yhteiskuntaa pyörittää. Perustuloon meillä ei ole Suomessa varaa.

Nevalaisen mielestä vanhusten hoitoon pitäisi käyttää enemmän rahaa, kuin nuorten toimintaan.

-Olen iloinen, että vanhuksille tarjotaan vanhainkotipalveluja ynnä muuta, mutta vanhukset ovat siellä hyvin yksinäisiä. Viriketoimintaa pitäisi olla enemmän, sillä vanhukset eivät voi enää itse sitä itselleen tarjota  – toisin kuin me nuoret.

 

 

Anniina Komulainen on Haminasta kotoisin oleva 19-vuotias nuori nainen, joka haluaisi asua ulkomailla tai jossain Suomen isossa kaupungissa.

-Suurkaupungissa olisi menoa ja meininkiä, Komulainen iloitsee.

Hän haaveilee vielä lisäkouluttautumisesta ammattikorkeakoulussa sosionomiksi tai yhteisöpedagogiksi. Yksi vaihtoehto voisi olla myös lähteä ulkomaille au pairiksi.

-Toivoisin työskenteleväni tulevaisuudessa joko nuorisotaloilla tai -tiloissa, seurakunnalla tai jossain laitoksessa.

Perustulolle Komulainen sanoo ei. Työttömyysturva ja eläkejärjestelmäasiat eivät häntä huoleta.

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen maaseuturahasto on rahoittanut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston tutkimuksen Pirkanmaan nuorten tulevaisuuskuvista vuonna 2030