Lokaali kosketus on iso trendi matkailussa

Maaseutumatkailuseminaarissa maaseutukuriiri/tiedottaja Tiina Judén ja näyttelijä Ville Haapasalo suunnittelivat yhteistyötä ensi kesäksi.

Teksti ja kuvat: Tiina Judén

Venäjällä joissain ravintoloissa tarjoilija menee kyykkyyn puhutellessaan asiakasta, jotta ei tulisi vaikutelmaa, että hän katsoo asiakastaan ylhäältä alaspäin. Mutta kuka on se mies, joka menee mukaan slaavikyykkyyn tarjoilijan tasolle, jotta ei katsoisi tätä alaspäin?

Hän on Ville Haapasalo, joka tietää enemmän kuin kukaan muu Suomessa siitä, mitä idästä tuleva matkailija haluaa. Venäläinen matkailija haluaa palvelua ja on valmis maksamaan siitä.

Haapasalon mukaan venäläiset pitävät suomalaisista, eikä hän ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan negatiivisesti meistä.

Haapasalo on vuosikymmenien varrella tehnyt pyyteetöntä maaseutumatkailumarkkinointia Venäjällä elokuvatähtenä. Hän on tuonut Suomea ja suomalaisuutta tutuksi samalla, kun on tutustunut Venäjään, sen ihmisiin ja kulttuuriin sekä kertonut siitä suomalaisille erilaisien tv-ohjelmien kautta.

Onpa siinä sivussa tullut tutuksi Kremli ja amurintiikerikin.

-Olen amurintiikerin eli siperiantiikerin virallinen suojelija. Yksi pentukin nimettiin Villeksi. Pentu osoittautui kyllä tytöksi, mutta ehkä se kestää nyt tämän, Haapasalo vitsailee.

Venäjällä bussi saattaa pysähtyä Villen kohdalla, Ville Haapasalon kohdalla. Hän on nähtävyys ja todella suosittu julkisuuden henkilö siellä. Sitä on tietysti siperiantiikerikin.

 

Riikka-Maria Lemminki pitää ranskalaisen miehensä kanssa Ranskalaista kyläkauppaa Vääksyssä. Kuvassa ranskalaista La Gosse-limonaadia, josta löytyy 28 eri makua, erikoisimpina hattara, mojito ja orvokki.

 

Kestävyys on tärkeää matkailussa

Maaseuturahaston avustuksella ja sinnikkäiden yrittäjien kovan työn tuloksena Suomi on tällä hetkellä ”hottis” matkailukohteena. Näin kertoi Asikkalassa pidetyssä valtakunnallisessa maaseutumatkailuseminaarissa Riikka-Maria Lemminki, Mainostajien liiton toimitusjohtaja ja Vääksyssä sijaitsevan Ranskalaisen kyläkaupan yrittäjä.

Lokaali kosketus on Lemmingin mukaan nyt iso trendi. Miten olla siis globaalisti lokaali? Erilaiset digitaaliset palvelut mahdollistavat tämän ja siksi yritykset briiffaavatkin itseään digikuntoon. Sohvaperunat siis lukevat edelleen. Radio toimii hyvin markkinoinnissa ja samaan aikaan kehitetään äppejä, joilla extreme-matkailija voi hakea mahdollisuuksia maanalaiseen moottoripyöräilyyn tai vaellukseen majatalosta majataloon.

Rohkeimmat haluaisivat varata matkan nähdäkseen ”karhun heräämisen”.

Yhteistä on ihmisen halu villin ja autenttisen luonnon kokemiseen, jopa luonnon henkisyyden löytämiseen. Myös lyhyet lomat ja elämysten löytäminen läheltä, matkustamalla ”lähelle kauas”, ovat suosittuja. Ajan puute ja ilmasto- ja ympäristöasiat vaikuttavat postitiivisesti lähimatkailuun ja maaseutumatkailuun.

 

Ville Haapasalo puhui eilen Asikkalassa pidetyssä valtakunnallisessa maaseutumatkailuseminaarissa. Puumalan vapaa-ajanasukkaana hänet voi nähdä Etelä-Savossa usein.

 

Maaseutukuriiri yhteistyöhön Haapasalon kanssa

Etelä-Savon maaseutuviestintähanke Maaseutukuriiri suunnittelee nyt yhteistyötä Puumalan kesäasukkaan Ville Haapasalon kanssa, jotta maaseutumatkailu ja tietoisuus maaseudun vireydestä saisi vielä lisää potkua Saimaan alueella ja yleisesti Suomessa.

Haapasalo on kotoisin maaseudulta Hollolasta, ja ymmärtää puhtaan luonnon, rauhan ja pikkupuuhastelun arvon. Siksi hän olisi oiva yhteistyökumppani kohottamaan maaseudun kasvoja monella tavalla. Kakkosasunto Puumalassa sitoo myös Etelä-Savoon ja sen ihmisiin.

– Kyllä voisin innostua tästäkin asiasta, suunnitellaan asiaa eteen päin, hän sanoo.

– Olen tulossa tulevana perjantainakin Puumalan mökilleni. Ensimmäinen asia, jonka teen siellä on motti tai kaksi halkoja. Sitten hiihdän ja laitan saunan päälle. Avanto onkin auki koko ajan, hän kertoo kuvaillessaan lempipuuhiaan vapaa-ajan asunnolla.

Lauantaiaamun Haapasalo suunnittelee pyhittävänsä pilkkimiselle.

– En voi olla vaan.  Minun täytyy koko ajan tehdä jotakin. Olen sellainen. Nyt hankin mökille jopa hitsauslaitteet ja yhden pöydän olen niillä jo pyöräyttänytkin. Keskittymiseni kestää tosin tasan kaksi minuuttia, joten työn on syytä olla nopeasti valmis, mies vitsailee.

Villellä on kokemusta puutöistä, sillä heidän perheyrityksellään on ollut taidekehystämö. Nyt on siis vuorossa uusi aluevaltaus metallitöiden puolella.

Haapasalo kutsuukin itseään sekatyömieheksi, raznorabotsii. Hän on sitä mieltä, että Puumalassakin alkavat taas tiet olla täynnä venäläisiä. Jotain hyvää tapahtui siis vuoden vaihteessa. Venäjällä on jälleen alettu myydä matkoja, autoja ja asuntoja ja ihmiset hymyilevät.

-Jostain syystä ihmiset ovat saaneet luottamusta valtionjohtoon ja tulevaisuuteen. Siksi meidän pitäisi nyt Suomessa osata tarjota venäläisille taas jotain. He ovat esimerkiksi kalastushullua kansaa, Haapasalo vinkkaa.

Suomessa myydäänkin jo pilkkiretkiä turisteille 30-120 euron pakettihintaan palveluista ja kohderyhmästä riippuen. Pilkkiretkiä myydään myös Etelä-Savossa, mutta venäläisten matkailijoiden tietoisuus niistä saattaa vielä olla vajavaista. Markkinointiin kannattaa siis panostaa.

 

Luonnonsuojelusta oppimateriaalia Venäjälle

Haapasalo kertoo, että venäläiset ovat erityisesti tarinoita rakastavaa kansaa. Hän tekee tällä hetkellä Venäjän kouluille materiaalia luonnonsuojelusta. Venäjällä, kun on suomalaisittain outo käsitys siitä, että luonto on valtion, joten sinne voi heittää roskat, hoitakoon valtio asian.

-Tässä on pieni haaste, sillä venäjän kielessä ei ole sanaa ”luonnonsuojelu”, Haapasalo nauraa.

Venäläisten mielestä Suomessa on siistiä ja turvallista ja hieno luonto. Kaikkea sitä, mitä pitäisi olla Venäjälläkin.

Luonnonsuojeluhan voisi siis olla yksi hyödynnettävä matkailuteema idästä tuleville matkailijoille. Siitä olisi hyötyä niin meille, kuin heillekin. Kaiken lisäksi yrittäjä voi hinnoitella tuotteen, sillä idän matkailija on valmis maksamaan. Venäjällä eletään tätä päivää, tässä ja nyt, ja jopa alemmalla keskiluokalla jää pienten veroprosenttien (12%) jälkeen varaa kuluttaa.

 

Tiesitkö, että tänään on Kansainvälinen veden päivä, worldwatrday.org ja 663 miljoonalla ihmisellä ei ole puhdasta vettä. Noin joka kymmenes ihminen joutuu elämään ilman puhdasta juomavettä. Jokainen suomalainen kuluttaa keskimäärin 150 litraa vettä vuorokaudessa. Maailman makeasta vedestä ainoastaan yksi prosentti on ihmisen käytettävissä. (Lähde: YK-liitto)

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja