Mitä hyötyä maaseutuohjelmasta on?
Teksti: Anu Raatikainen, maaseututiedottaja, Etelä-Savon ELY-keskus
Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014-2020 varoin tuetaan maataloutta sekä maaseutuyrittäjyyttä monin eri tavoin. Maaseutuohjelman vaikuttavuutta arvioidaan parasta aikaa. Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset teettävät yhteisen väliarvioinnin maaseutuohjelman toteutukselle Itä-Suomessa.
Tuomas Kuhmonen Augurix Oy:stä on tekemässä selvitystä siitä, miten maaseutuohjelma Itä-Suomen alueella on hyödyttänyt maaseutua ja sen elinkeinoja ja pitäisikö kenties ohjelman työkaluja jollain tavoin parantaa tai muuttaa. KTT MMM dosentti Tuomas Kuhmonen toimii Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana. Hänellä on vahvasti kokemusta maaseudun kehittämistä koskevissa arvioinneissa.
Tuomas Kuhmonen kävi maaliskuussa Etelä-Savon ELY-keskuksessa kertomassa ajankohtaisia kuulumisia väliarvioinnin tavoitteista, alkukartoituksesta, arviointikysymyksistä, aineistoista sekä menetelmistä. Tiedonhankintaa tehdään muun muassa kyselyillä, aluetyöpajoilla ja haastatteluilla. Tietoa väliarvioinnin etenemisestä löytyy myöhemmin keväällä sivustolta: www.maakehys.fi.
Maaseutuohjelmakausia on ollut jo useita. Kuhmosen mukaan yksi suurimpia aikaisempien maaseutuohjelmien vaikutuksia on ollut se, että on saatu aikaan monipuolista mikroyrittäjyyden aluskasvillisuutta ja toimintojen monipuolistumista maatilayrityksissä.
Mikroyrityksillä on ollut motiivina hakea yrityksen monialaistumisella toimeentulon perustan varmistamista.
Kuhmosen mukaan seuraava haaste onkin todennäköisesti se, että kun mikroyrittäjyyden aluskasvillisuutta on monenlaista niin, miten aluskasvillisuudesta saataisiin kannustettua esiin ne, joilla on potentiaalia kasvaa pk-tason yrityksiksi.
Tilastot ovat vain viipale todellisuutta
Pitääkö eteläsavolaisten olla huolissaan maaseudun kehittämisestä?
-No ei nyt sen enempää kuin muidenkaan maakuntien. Maaseudun rakenne on Itä-Suomessa ylipäätään haasteellisempi kuin länsirannikon suotuisemmilla alueilla.
-Alueellisten olosuhteiden vaikutus näkyy joissain kehityssuunnissa, mutta kyllä jokaisesta maakunnasta löytyy toimialoja, joissa kehitys on ollut myönteistä. lopulliseen synkkyyteen ei ole minkäänlaista perustetta, Kuhmonen lohduttelee.
Kuhmonen muistuttaa, että vaikka Etelä-Savossa onkin paljon aluetaloudellisia haasteita, niin tilastot ovat vain viipaleita todellisuudesta. Ihmisten elämä on kuitenkin moniulotteista toimeentulon ja koulutuksen suhteen. Ei millään tilastolla tai yhdellä indikaattorilla pysty kuvaamaan, että miten oikeasti menee. Kuhmosen mukaan työllisyys- ja taloustilastoja tarkastellessa todellisuus voi vaikuttaa pahemmalta kuin miltä se tuntuu. Tilastoista riippumatta kokemusperäinen hyvinvointi voi olla hyvällä tolalla käytännössä.
Metsä, ruoka ja vesi
Etelä-Savon maakunta pyrkii rakentamaan kasvunsa kolmelle strategiselle kärjelle; metsä, ruoka ja vesi. Kuhmosen mukaan strategisissa kysymyksissä on yleensä tärkeintä sellainen fokus, mikä on tarpeellinen ja mahdollista toteuttaa.
-Ei tarvitse tavoitella kvanttiloikkaa, mutta ei myöskään saisi jäädä kertaamaan olemassa olevaa perustilannetta eli pyritään jotain kohti. Se perusta, mille Etelä-Savon strategia on rakennettu, on ok ja toiminnotkin ovat mahdollisia.
Haasteet tulevat sitten siinä, miten strategia toteutetaan ja miten käytännössä löydetään oikeat työkalut maakunnan kehittämiseen.
-Kunhan väliarviointi ja aineistojen analysointi etenee, niin pystytään arvioimaan tarkemmin, miten toiminta asettuu strategian päälle. Sitten osataan myös sanoa tarkemmin, miten strategia ja maaseutuohjelma pelittävät, toteaa Kuhmonen.
