Lomittamiselle pyritään luomaan joustava toimintamalli maakuntauudistuksessa
Teksti ja kuvat: Tiina Judén
Lomittajan työssä ei pidä olla tottunut liian helppoon elämään. Tätä mieltä on 35-vuotias maatalouslomittaja Henri Paasonen Mikkelistä. Hän on toiminut lomittajana jo 11 vuotta Etelä-Savossa.
Maatalouslomittajan työmatkat ovat usein pitkiä. Paasonenkin pyörii enimmäkseen Anttolan, Hirvensalmen, Haukivuoren ja Puumalan emolehmä- ja maitotiloilla.
-Kilometrejä tulee vuosittain noin 40 000, joista työajoa ehkä 30 000 kilometriä. Vaikka työaika on 7-8 tuntia päivässä, venyvät työpäivät helposti 12-tuntisiksi työmatkoineen. Niitä kun ei lasketa työaikaan.
Henri Paasonen on Mikkelin lomittajien varapääluottamusmies ja toiminut pitkään myös pääluottamusmiehenä. Hän on kuukausipalkkainen lomittaja. Osa lomittajista on tuntipalkkaisia ja osa yrittäjälomittajia.
-Työasioissa meitä sitoo melkeinpä enemmän eläinsuojelulaki, kuin työsuojelulaki, sillä jos lehmä poikii tai osa lehmistä on lypsämättä, ei hommaa sovi kesken jättää.
Kokeilemalla ja tekemällä oppii
Henri Paasosen mielestä lomittajan pitää olla kokeilunhaluinen, sillä tekemällä oppii parhaiten. Esimerkiksi robottitilalla lomittaminen on fyysisesti keveämpää, mutta pitää osata tulkita dataa. Myös työhön sitoutumisen on oltava arvoasteikolla korkealla. Kun on omaa halua kouluttautua, niin tilat ja laitetoimittajatkin kouluttavat.
-Tässä on se hyvä puoli, että sen navetan oven voi vetää kiinni, kun työpäivä loppuu. Mutta kyllä tämän työn kanssa vähän naimisissa on, ja työ vaatii paljon perhesuhteilta.
Paasonen pyrkii rentoutumaan moottoripyöräillen. Fyysistä kuntoaan hän pitää yllä työn lisäksi juoksemalla.
-Minä olen luonteeltani oma-aloitteinen ja kovapäinen. Sillä pärjää aika hyvin tässä työssä.
Lomittajan työpäivän jakaminen aamu- ja iltatyötunteineen kahteen osaan asettaa kuitenkin haasteita. Paasonen löytää lomitustyön kaksiosaisuudesta hyvätkin puolet, sillä virastoasiat voi käydä hoitamassa kahden työvuoron välissä.
-Välillä päivät ovat kyllä hurjia, kuten äskettäin, kun jouduin kesken työpäivän ajamaan pitkän matkan silmähuuhteluun ja sitten taas takaisin töihin. Pääsin kotiin klo 21.30 ja aamukuudeksi taas takaisin töihin.
Viljelijöiden ja lomittajien jaksaminen huolettaa
Eniten Paasosta huolettaa viljelijöiden henkinen hyvinvointi, vaikka tiistaina Kuus-Hukkalassa pidetyssä lomittajapäivässä puhuttiin myös lomittajien jaksamisen äärirajoista.
Maakuntauudistus tulee voimaan vuoden 2020 alusta ja uuden maakunnan vastuulle siirtyy tällä hetkellä kuntien vastuulla oleva lomituspalveluiden järjestäminen. Lomituspalvelujen johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallisesti lomituksen toimeenpanovastuu on tähän saakka ollut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela).
Lomitusnetistä tullaan todennäköisesti luopumaan ja tilalle rakennetaan maakunnan muuhun tietojärjestelmään yhteensopiva järjestelmä.
Maidon tuottajahinnan laskeminen huolestutti yleisesti kaikkia tilaisuuteen osallistuneita. Paasosen mielestä myös pitkät välimatkat ovat lomittajan työn haasteita.
-Tiloilla näkyvät myös taloushuolet. Rakennukset ränsistyvät eikä koneita huolleta samalla tavalla, Paasonen kertoo.
Tilaisuudessa mukana ollut Tanja Puustinen korosti kommentissaan, että lomittajien työhyvinvointi on prioriteettina ykkönen, vaikka palkkaakin pitäisi saada ylöspäin.
-Tilallisen kannattaa ottaa myös lomittaja ilolla vastaan ja antaa lähtiäisiksi vähän kehuja päälle. Lomittajissakin näkyy paljon väsymistä ja siksi peräänkuuluttaisin työparityöskentelyä ja yhteistyötä, Puustinen sanoo.
Hänen mielestään haasteellisia tiloja pitäisi jakaa useammalle lomittajalle.
Uusia lomittajia tarvitaan
Maitotilayrittäjien puolelta kuultu viesti oli, että työterveyshuollon pitää olla kaikkien lomittajien käytettävissä ja toimipiste riittävän lähellä. Tosiasiassa moni joutuu nyt ajamaan 70-100 kilometriä verikokeisiin.
Työnohjaus on edelleen asia, jolle pitää antaa arvoa. Myös uusia lomittajia tarvitaan. Työaikamitoitusta ei voi tasapäistää vain esimerkiksi eläinlukumäärän mukaan. Maitotilallisten mielestä tarvitaan joustoa erilaisten tilojen ja ihmisten mukaan. Yhteistä tietoa muutoksista toivotaan jatkossakin myös paperitiedotteina.
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puhui maakuntauudistuksen mukanaan tuomista muutoksista ja niiden vaikutuksista lomituspalveluiden järjestämiseen.
-Etelä-Savossa pyritään luomaan mahdollisimman joustava toimintamalli, joka ottaa huomioon palvelutehtävän luonteen, sanoi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Kuus-Hukkalassa järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana yli 90 henkilöä, joista 68 oli lomittajia.
