Kenkäveron edustalle alkoi kerääntyä kalan ystäviä tänään aamukymmeneltä.
Teksti, kuvat ja video: Tiina Judén
Tänään keskiviikkona Kenkäveron edustalla kuhisi kalan ystäviä. Tarjolla oli maukkaita särkikaloja täysin maksutta.
Särki kerrallaan -poistokalastustapahtuma innosti mikkeliläisiä hakemaan tuoretta kalaa ämpärikaupalla. Tapahtuma on osa Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanketta, joka on Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallinen kampanja ja yksi hallituksen kärkihankkeita.
Tapahtumassa opastettiin ihmisiä hyödyntämään niin sanottuja ”roskakaloja” paremmin ruuanlaitossa. Niiden maukkaudesta hyviä esimerkkejä olivat yhteistyökumppaneiden, kuten Kissakosken Puula-Särpimen maistiaisiksi järjestämät savustetut särjet ja Jyväskylän Korpilahdelta tuleva Järki särki.
Särjet tekivät kauppansa heti tuoreeltaan. Ilmassa oli jopa pientä vääntöä, kuka saa suurimmat. Joukossa oli hyvänkokoisia lahnojakin.
Syrjityn särjen tie salonkikelpoiseksi elintarvikkeeksi.
-Tarkoitus on herätellä kotitalouksia huomaamaan tämän ruotoisen kalan herkullisuus. Samalla järjen käyttö kotitalouksissa vähentää myös päästöjä vesistöihin, sanoo tapahtuman pääjärjestäjänä toimiva Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen.
Oikein käsiteltynä särjessä on siis järkeä. Tapahtumaan osallistunut Helga Hänninen kertoi maistiaiskatoksessa, että särjen maun salaisuutena on riittävä kypsennys.
-Minä laitan särjet kolmesti myllyyn ja sekaan sipulia, pippuria ja suolaa sekä kananmunaa ja korppujauhoja. Sitten pyöräytän niistä kalapullia ja kyllä ovat hyviä ja vaivan väärtti, Hänninen kehuu.
Mervi Kukkonen Maa- ja kotitalousnaisista antoi ohjeita särkien käsittelyyn ja herkkukalaksi.
Maa- ja kotitalousnaisten Mervi Kukkonen kertoo, että suomalaiset heittävät ruokaa pois noin 20-25 kiloa henkeä kohti vuosittain. Se tekee yhteensä noin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa.
-Se on aika järkyttävä määrä, kun laitamme sen jossain kuluttajatapahtumassa näytille. Savolaiset ainakin sanovat, että ei me niin tehdä, Mervi Kukkonen nauraa.
Etelä-Savon kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Rauno Jaatinen kertoi vesistöjen hoitokalastuksesta.
Vesistöjen hoitokalastus parantaa vesien laatua
Etelä-Savon kalatalouskeskus hallinnoi ja järjestää poistokalastusta kuluvan kuukauden aikana. Kalastajina toimivat paikalliset kalastajat. Poistokalastus korjaa vinoutunutta kalastoa ja torjuu rehevöitymistä.
-Tämä on hyvä aika tehdä hoito- ja poistokalastusta, kun norppien suojelu estää verkkokalastuksen, sanoo Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Rauno Jaatinen.
Kalatalouskeskuksen tavoitteena on poistaa Mikkelin edustalta noin 45 000 ”roskakalaa”. Kalastusalue on Heimarista Kenkäveron edustalle.
-Tällä alueella noin 99 prosenttia on roskakalaa ja vain prosentti petokaloja. Veden laatu on kuitenkin parantunut valtavasti, mutta nykyään kalastetaan vähemmän, Jaatinen kertoo.
Poistokalastusta tehdään rysillä. Kalastusta rahoittavat ELY-keskus ja Mikkelin kaupunki sekä Mikkelin kalastusalue.
Kenkäveron tempauksessa pääjärjestäjä Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen lisäksi ovat: Ravinnepiika-hanke, Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo, Luonnonvarakeskus, Etelä-Savon kalatalouskeskus, Omavesihanke, Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys, Fisu Posti -hanke, Etelä-Savon ELY-keskus ja Puula Särvin.
Katso myös video:
Yhteistyössä:
Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.
