Kahdeksan otsoa kaatamatta

 

Teksti: Tiina Judén

Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan Etelä-Savon metsissä tallustelee noin 230 yli vuoden ikäistä karhua. Pentueita on noin 27-29.

Karhujahti on vielä meneillään, sillä kaatoluvan saaneista karhuista 8 on vielä pystyssä. Riistakeskukselle on ilmoitettu 22 kaatoa Etelä-Savon puolelta, yksi Keski-Suomen puolelta ja toinen Pohjois-Savon puolelta, siltä osin kuin metsästysalueet risteilevät, sanoo riistapäällikkö Ohto Salo Juvalta.

-Otuksia on vielä pystyssä Juva-Mikkeli-alueella, Savonlinnassa ja Mäntyharjun läntisellä alueella, Salo lisää.

Riistapäällikön mukaan karhut eivät mene nurin kellon tarkasti, sillä monen metsästäjän kohdalla työnteko rajoittaa metsästystä, joka siitä johtuen rajoittuu usein viikonloppuihin. Myöskään hyvin toimivia karhukoiria ei kasva joka tarhassa.

-Hirvenhaukkujia löytyy, mutta hyvät karhun vainuajat ovat harvemmassa. Lisäksi osa karhuporukoista ajaa karhuja ensin Pohjois-Karjalassa, jossa karhukanta on Suomen suurin. Kun tilanne rauhoittuu siellä, he tulevat kotikonnuille.

 

Peltoviljely- ja mehiläisvahinkoja

Karhukanta on ollut viimeisten kolmen vuoden aikana kasvussa, mikä on suoraan verrannollinen  peltoviljely- ja mehiläisvahinkoihin. Valtio maksaa ELY-keskusten kautta korvauksia karhun, suden, ahman ja ilveksen aiheuttamista vahingoista. Viime vuonna karhujen aiheuttamia peltovahinkoja korvattiin Suomessa yhteensä 132 000 euroa, tästä 20 000 euroa Etelä-Savossa. Mehiläisvahinkoja korvattiin 126 000 euroa, josta 21 500 euroa Etelä-Savon alueella.

Myös hirvenmetsästyskausi on alkanut 1. päivä syyskuuta pellolta vahtimalla, mutta käytännössä hirviporukat lähtevät liikkeelle vasta lokakuun toisena viikonloppuna eli 13. päivä lokakuuta. Vasta silloin metsään pääsee koirien kanssa.

-Yhtään saalisilmoitusta ei vielä ole tullut, Salo kertoo.

Viimevuosina suomalaista hirvikantaa on metsästetty tehokkaasti maa-ja metsätalouden sekä liikenteen vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Haittapuolena se on vääristänyt kannan luontaista ikä- ja sukupuolirakennetta. Etenkin uroshirvien keski-ikä on alhainen, sillä metsästys on pitkään kohdistunut voimakkaammin sonneihin.

-Nyt oikaisu tapahtuu neuvonnalla ja aktiivisella tiedottamisella. Kun saadaan oikeaa tietoa metsästäjille, niin pikkuhiljaa vinoon kasvanut sukupuolijakaumakin korjautuu, mutta hitaasti.

-Pyritään verottamaan puolet vasoja ja puolet aikuisia.Tämän lisäksi aikuissaaliista pitäisi kaataa noin puolet naaraita. Joillakin alueilla naaraiden osuutta saalissa pitäisi kasvattaa yli puoleen aikuissaaliista, Salo kertoo.

Hirvestyskausi jatkuu joulukuun loppuun koirien kanssa ja vahtimetsästysmahdollisuutta on nyt ensi kertaa jatkettu edelleen tammikuun puoleen väliin.

 

Riistanhoidosta työ

Etelä-Savon riistapäällikkö Ohto Salo on 31-vuotias nuori mies, jonka suuri kiinnostus ja palo luontoon ja riistaeläimiin on johdattanut unelmatyöhön Etelä-Savon Riistakeskuksen riistapäälliköksi.

-Metsästyksestä olen ollut kiinnostunut lapsesta lähtien ja opintojen kautta ymmärsin, että tästä on mahdollisuus tehdä myös työ. Otukset eivät metsistä häviä ja siksi jonkun täytyy näitä asioita hoitaa ainakin jossain määrin, Salo kuvailee harrastuksen ja työn tarjoamaa yhdistelmäammattiaan.