Hokassa on hoksattu kehittää kylää

Tämä vanha riihi seisoo Otto Mannisen entisen kotitalon lähellä. Seppo Lappalainen purki rakennuksia sen ympäriltä , jotta historiallinen rakennus pääsi oikeuksiinsa.

 

Teksti ja kuvat: Tiina Judén

Kangasniemen perukoilla on pirteä kylä nimeltään Hokka. Hoksaksikin kylää on kutsuttu, sillä Hokka on mukana Suomen Älykkäin kylä -kilpailussa.

Hehkuva Hokka -hankkeen myötä moni asia kylällä onkin jo ojennuksessa, mutta nyt tarkoituksena on kehittää kylää entisestään, parhaaksi paikaksi elää ja asua.

Smart Villages eli Älykkäät kylät on Euroopan Unionin aloite ja siksi se tarjoaa käytettäväksi kaikkia EU-rahastojen mahdollisuuksia mukaan lukien Maaseuturahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Kilpailuun on lähtenyt mukaan yhteensä 32 kylää Suomesta. Etelä-Savosta mukana ovat Kerisalo ja Hokka. Leikillisesti kilpakumppaneina ovat siis Nerosalo ja Hoksa, kuten Länsi-Savo -lehti asian ilmaisi. Tästä linkistä voit lukea Maaseutukuriirin keväällä julkaiseman artikkelin Kerisalon saaren laajakaistahankkeesta.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja yrittäjä Seppo Lappalainen lakaisee Upin Tuvan terassia Hokan syksyisellä kylätorilla. Lappalainen morjestaa lähes jokaiselle ohi ajavalle autolle.

Maaseudulla maaseudun tavoin -, Kylällä kylän tavoin -sanonta toimii siis edelleen. Ihmiset tuntevat toisensa. Hokan kylällä asuu noin 500 vakituista asukasta ja kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu. Kangasniemen kunnan alueella on jopa 3700 mökkiä, joten vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä osa kylän henkeä ja vireyttä.

Kangasniemen alueella kulkee myös yksi harvinaisuus. Se on Kutemajärven kauppa-auto. Tai oikeastaan niitä on Kangasniemellä kaksi ja koko Suomessa yhteensä vain kuusi. Lähin naapuriauto on Iisalmella.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Lappalainen istuu autiolla kylätorilla syyskuun puolessa välissä, mutta tori on täynnä elämää kesäkaudella ja teemapäivinä.

 

Etätyötä ja yrittäjyyttä Puulan rannalla

Seppo Lappalainen on paluumuuttaja. Hän muutti takaisin kotiseudulleen Kouvolasta noin 7 vuotta sitten. Lappalainen ei ole ainut, joka on alkanut hyödyntää etätyömahdollisuutta ja yrittäjyyttä maaseudulla. Esimerkkejä on monia.

-Hokassa on hyvät nettiyhteydet ja neljä isoa tietä mahdollistavat ajomatkan kaupungeista Hokkaan alle tunnissa, Lappalainen sanoo.

Hän kertoilee, että kyse on valinnoista. On arvo sinänsä herätä Puulan rannalta niin kesällä, kuin talvella. Itsensä voi työllistää monellakin tavalla.

-Minä teen töitä mökkitohtorina yrittäjäyhdistyksessä, osuuskunnan jäsenenä, kyläyhdistyksessä ja kesäisin jopa veneen kapteenina järjestäen vene- ja laivaristeilyjä Puulalla. Päätoimenani on teollisuusyrityksille järjestämäni säteilyturvakoulutukset Sepon Konttori -toiminimellä, Lappalainen kertoo.

 

Kyläläiset saivat ostaa Upin Tuvasta oman hirren. Omistajien nimet ovat nyt tuvan seinällä.

 

Osuuskuntatoiminta tulee taas

Kylälle on perustettu noin kuusi vuotta sitten myös Hokan kyläosuuskunta, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää Hokan seudun asukkaiden hyvinvointia ja turvata lähipalvelujen saatavuus mahdollisimman hyvin.

-Osuuskuntatoiminta on tänä päivänäkin loistava tapa testata vaikkapa uutta yritystoimintaa.

-Jos palvelulle tai työlle on tilausta ja markkinoita, tästä on hyvä jatkaa. Osuuskunnan jäsenmaksu on 100 euroa. Osuuskunta ei saa tuottaa voittoa, mutta paljon yhteistyötä ja vireyttä kylälle, Lappalainen selittää.

Jokainen osuuskunnan kautta palveluitaan tarjoava saa työstään palkan, josta vähennetään osuuskunnan osuudeksi vain 8 prosenttia kirjanpito- ja työnantajamaksuja varten.

Monet mökkiläiset teettävät osuuskunnalla vaikkapa laiturin tai terassin. Rakennuksia parannellaan nykyään melko usein ulkopuolisin voimin. Tällaisesta työstä palvelun ostaja saa myös kotitalousvähennystä.

Hokan kylä kannustaakin kesäasukkaita pitämään mökkinsä kunnossa, tuunaamaan sitä ja käyttämään jopa asumiseen tarpeen mukaan. Tästä osoituksena oli juuri viime viikonloppuna pidetyt kylän omat mökki- ja asuntomessut, joilla saatiin positiivista näkyvyyttä.

-Kaikenlainen julkisuus ja uutisointi ovat tärkeitä kylän imagolle. Tarkoituksena on pitää meidän kylätoiminnalla maaseutua hengissä. Meillä on myös aktiivinen kylätori ja yhteistapahtumia, jotta ihmiset näkisivät toisiaan. Lisäksi voi keskustella Facebookissa ”Ken Hokassa ei hukassa” -sivustolla.

Hokan kylän kaunista koivikkoa. Kylää ympäröi Puulavesi.

 

Miten Suomen älykkäimmäksi kyläksi?

Hokan kyläyhdistyksen kolme tärkeää kehittämisen kohdetta ovat asukkaat, järvialueet ja osuuskunta. Asukkaita kalastellaan lisää kylälle muun muassa pitämällä voimissaan runoilija ja kirjailija Otto Mannisen mukaan nimettyä 115-vuotiasta persoonallista kyläkoulua, niin opinahjona, kuin lasten päivähoitopaikkana. Omat asuntomessut ja mökkikaupan kehittäminen jatkuvat myös tulevaisuudessa.

-Alun perin osuuskunta perustettiin ajatuksella tarjota vanhuksille palveluja, kuten kyläilyjä, juttuseuraa, kaupassa käyntiä ja siivouspalveluja. Se ei oikein toiminut, joten työ on painottunut enemmän mökkien korjaustöihin ja sen sellaiseen, Lappalainen toteaa.

Kylätoiminta on Lappalaisen mukaan hyvässä vauhdissa, sillä kyläyhdistyksen jäseniä on 200 ja jäsenmaksut tuovat yhdistykselle jonkin verran toimintarahaa. Kyläyhdistyksen hallituksessa on 11 jäsentä, joiden lisäksi talkootöihin osallistuu noin viiden kyläläisen vireä ryhmä.

Myös kylätorin keskuksena ja kahvilana toimiva Upin Tupa on rakennettu Leader-rahoituksella, talkootyöllä, ja kyläläisten osuuksilla. Jokainen kyläläinen tai kesäasukas sai halutessaan ostaa rakennuksesta yhden hirren. Omistajien nimet ovat nyt kirjoitettuna tuvan seinällä.

Myös kylän tapahtumakalenteri on elävä. Vuosittain kylän erikoisuus on Simpiänselällä sijaitsevalla Martta-luodolla pidettävä venekonsertti, jossa esiintyi tänä kesänä Kai Hyttinen.

– Kuju nauratti yleisöä sanomalla, että ”50 vuotta olen laulanut, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun katsomo kelluu”. Parhaina kesinä veneitä on ollut luodon ympärillä noin 150.

Puulan venesuunnistus on myös yksi kylän erikoisuus, johon osallistuu joka kesä paljon perheitä. Rasteilla on lettuja ja makkaranpaistoa ja kivoja yllätyksiä. Järvialueita tehdään näin tutuksi, sillä Lappalaisen mukaan kovin harva on nähnyt järven oikeasti.

Myös talvella järjestetään tapahtumia, muun muassa iltamäenlasku ja TalviTriathlon. Hokka ei ole siis nukkuva kylä, vaan markkinoi aktiivisesti koko Kangasniemen kuntaa erilaisissa tapahtumissa ja messuilla.

 

Fakta:

•Etelä-Savon vuoden kylä vuonna 2011

•Valtakunnallinen kunniamaininta samana vuonna.

•Hehkuva Hokka -kylän kehityshanke oli Veej´jakaja Leader ry:n Vuoden hanke vuonna 2011

•Hokan kyläyhdistys täytti tänä vuonna 10 vuotta.

 

Suomen älykkäin kylä valitaan asiantuntevan raadin päätöksellä vuoden 2019 lopussa. Valinnassa kriteereinä ovat muun muassa palvelujen saatavuuden lisääntyminen ja tason nousu, idearikkaat ratkaisut ja aktiivisesti osallistuvien kyläläisten määrä.

Kilpailun voittaja, älykkäin kylä, saa palkinnoksi vielä lisää älyä. Palkintona on laadukas innovaatioleiri, jossa huippuammattilaisten johdolla autetaan kylää edelleen eteenpäin uudistumisen tiellä.

 

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja