Uuden Alun äärellä….

Viime viikkoina on kuultu paljon hyviä puheita ja kannanottoja liittyen erilaisten lupausten, lupausten ja lupausten toteutumiseen viimeistään siinä vaiheessa, kun ollaan uudella hallituskaudella. Suomesta tulee kerralla vieläkin parempi paikka, mitä tiesimmekään sen olevan ja siinä samalla parantuu koko maailman tila. Perisuomalaisuuden kuva vaatimattomuudesta ja vähäeleisyydestä katosi kertaheitolla ainakin torstai-iltaista vaalitenttiä seuratessa. Eri puolueiden kärki-ihmisillä oli vahva tahtotila itsensä ilmaisemiseen ja tärkeän asian esille tuomiseen – lopulta äänekäs päälle puhuminen alkoi jo enemmänkin tehdä keskustelusta rauhattoman ja päättömän. Ymmärrettävää sinänsä, sillä vaaleissa ääni ratkaisee.

Olemme paitsi jännän äärellä siis, myös uuden alun äärellä. Uusi alku puhuttaa aina – ja etenkin, jos sillä viitataan helmikuun alussa julkaistuun Reijo Karhisen raporttiin ”Uusi Alku”. Taloudellisen kannattavuuden parantaminen maatiloilla koostuu monista eri tekijöistä, joita raportissa tuodaan esille. Se herättää monenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia, joille kaikille on varmasti sijansa. Yhtäläinen mielipide löytynee kuitenkin siitä, että tilojen toiminta tulee olla kannattavaa ja työkaluja tulee hioa tavoitteita vastaaviksi.

Itsekin olen tuota raporttia lukenut ja pari otsikkoa on jäänyt mieleen: ”Viranomaistyön luonteen painopiste on siirrettävä enemmän valmentavaan suuntaan”  ja ”Tulosajattelu on saatava ajettua koko elinkeinon läpi samalla, kun tuottajien välisen keskinäisen yhteistyön kautta on saatava aikaan oleellisesti lisää tehokkuutta ja neuvotteluvoimaa”. 

Raportissa edelleen todetaan, että suomalaiseen ruokaan kytkeytyvä vahva turvallisuusominaisuus on pitkälti seurausta laadukkaasta viranomaistyöstä. Tämä on vahvuus, joka meidän on säilytettävä. Näiltä osin viranomaisohjeista ei pidä tinkiä jatkossakaan. Olen samaa mieltä, että viranomaisohjeistus ja toimiva valvonta takaavat yhdessä tuotteen turvallisuuden, luotettavuuden ja toiminnan tasapuolisuuden toimijoiden välillä. Ilman toimivaa lainsäädäntöä ja valvontaa tuotteista ja toiminnasta katoaa monta tärkeää elementtiä, jolla on vaikutusta myös tuotteen ja toiminnan kilpailukykyyn markkinoilla.

Asennemuutos – valvojasta valmentajaksi –ajattelu yhdistää mainiosti nuo edellä mainitut raportin ajatukset. Toimintamalli ei ole outo eikä pois luotaan työtävä vaan asioiden kokonaishallinnan näkökulmasta tarkasteltuna toimintaa edistävä. Etelä-Savossa malli toteutuu jo varsin mukavalla tavalla, sillä viranomaiset, neuvojat ja viljelijät tekevät saumatonta yhteistyötä asioiden sujuvoittamaiseksi ketjussa. Se näkyy mm. positiivisena asiakaspalautteena, jota Ruokavirasto vuosittain kerää kentältä.

Ei kannata siis kaiken aikaa luoda uusia ehdonalaisuuksia, koulutuksia ja kursseja, kun niitä on jo nyt kattavasti olemassa. Kannattavampaa olisi kokoontua yhden ison pöydän ääreen ja miettiä uudenlaista toimintatapaa, jolla olemassa olevia resursseja hyödynnettäisiin tehokkaasti koko ruokaketjussa kaikkien ikkunaruutujen osalta, ei ainoastaan vain yhden lasin läpi katsottuna. Päivän termin mukaisesti: Isommilla hartioilla!

Hyvää kevään kulkemaa ja tulevaa Pääsiäistä!