Marjoista tuotekehityksellä uusia tuotteita ja tehoaineita teollisuuteen
Marjat ovat vitamiini- ja kuitupitoisina erinomaisen terveysvaikutteisia. Marjoja jatkojalostetaan muun muassa kuivattamalla, jauheeksi, hilloiksi ja mehuiksi. Marjoilla maustetaan myslejä, liköörejä, viinejä, suklaata, hunajaa ja terveyspatukoita. Niitä hyödynnetään esimerkiksi kosmetiikassa ja terveystuotteissa.
VTT:llä innostuttiin metsämarjojen siementen hyötykäytöstä
Dosentti Riitta Puupponen-Pimiä VTT:ltä tekee tutkimustyötä, jossa selvitetään, millaisia uusia mahdollisuuksia marjojen prosessointi avaa.
– Tiedemaailmalta odotetaan ongelman määrittämistä ja kestävän elintarviketuotannon haasteisiin vastaamista. Odotukset kohdistuvat myös kasvupotentiaalin tunnistamiseen ja tiedon jakamiseen, kertoi Puupponen-Pimiä.
Kemialliselta koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan marjat kiinnostavat tiedemaailmaa erittäin paljon. Niistä löytyy lukuisia terveyden kannalta hyödyllisiä aineita kuten polyfenoleita, C-, E- ja A-vitamiineja, rautaa, sinkkiä ja ravintokuituja.
VTT:n viimeaikainen tutkimus on keskittynyt metsämarjojen prosessoinnissa syntyvien sivuvirtojen, erityisesti siementen tutkimukseen.
– Marjojen siemenkuori sisältää haittamikrobien kasvua estäviä yhdisteitä. Esimerkiksi lakan siemenkuoriuutteen vaikutuksesta MRSA-sairaalabakteeriin on saatu mielenkiintoisia tuloksia.
Tutkimuksen myötä lakka on saanut uuden arvoketjun. Paitsi elintarviketeollisuudessa, sitä voitaisiin hyödyntää myös uusien lääkkeiden kehityksessä ja kosmetiikkateollisuudessa.
Vastaavasti muidenkin villimarjojen kuten vadelman, ruusunmarjan ja tyrnin siementen jalostamista eri teollisuusalojen käyttöön tutkitaan.
– Marjoista ylijäävää loppujäännöstä voisi kehittää eläinten rehuksi, Puupponen-Pimiä totesi.
Biokia-brändi valloittaa maailmaa
Kiantama Oy on erikoistunut metsämarjojen keräilyyn ja jalostamiseen elintarviketeollisuuden käyttöön.
– Tuotekehitys on oltava kysyntälähtöistä. Rajalliset resurssit ovat tuotekehityksen haasteena: mistä löytyy aikaa tuotekehitykseen ja miten erottaa hyvät ja huonot ideat, totesi myyntipäällikkö Eija Wall tuotekehityksen paineista.
Yritys on hyödyntänyt tuotekehityksessä asiakkailta tulleita toiveita ja palautteita. Erilaiset tutkimushankkeet, markkinatutkimukset ja messuvierailut maailmalla ovat olleet uusien tuoteideoiden lähteenä.
– Tuotteitamme ovat pakastemarjat, mehutiivisteet, siirapit, pyreet, soseet, rouheet, jauheet, kuivatut marjat, siemenet ja kuidut, kertoi Wall.
Tuotannosta menee vientiin 50 prosenttia. Yritys on lanseerannut Biokia-brändin, johon kuuluu 19 erilaista tuotetta.
– Tuotteisiimme ei ole lisätty maku- tai säilöntäaineita.
Biokian tuotteita myydään sekä verkkokaupassa että kivijalkamyymälöissä. Verkkokauppamyyntiä koko EU-alueelle. Kivijalkamyymälöitä on muun muassa Ruotsissa, Japanissa, Thaimaassa, Hongkongissa ja Arabiemiraateissa. Tuotteita voi ostaa Finnairin lennoilla, Tallink Silja -laivamatkoilla sekä Helsinki-Vantaan lentokentältä.
Luonnonmarjoista yritys käyttää eniten mustikkaa ja puolukkaa. Lisäksi yritys hyödyntää lakkaa, variksenmarjaa ja pihlajanmarjaa. Kotimaisista viljellyistä marjoista keräillään ja jatkojalostetaan mansikkaa, musta-, puna-, valko- ja viherherukkaa. Lisäksi yritys käyttää myös tyrniä, marja-aroniaa sekä villikarpaloa tuotannossaan.
Klikkaa ja katso Kiantaman video.
Marjasadosta valtaosa jää metsiin
Suomalaisista metsistä yli 90 prosenttia on nykyisellään luomutuotekelpoisia ilman, että metsänkäsittelyssä olisi tarvetta muutoksiin. Vuosittaisen metsien marjasadon on arvoitu olevan yli 500 miljoonaa kiloa. Mikäli kaikki metsämarjat kerättäisiin, tarkoittaisi se yli 100 marjakiloa kutakin maamme asukasta kohti.
Kotitalouksista noin 60 prosenttia kerää marjoja. Kerätystä määrästä 20 miljoonaa kiloa myydään eteenpäin. Puolukkaa ja mustikkaa kerätään eniten sekä kotimaiseen käyttöön että vientiin.
Teksti ja kuvat: Sofia Flygare
Metsämarjat maailmalle -seminaarin järjestivät yhteistyössä Business Finland, VTT, Arktiset Aromit ry:n Luonnosta kestävästi ja vastuullisesti -hanke ja Luonnonvarakeskuksen, Luomuinstituutin ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Lähde luomun matkaan -hanke.
