Ruokahukka haltuun kokkausideoilla ja koulutuksella
Kangasniemen maaseutuseura pokkasi Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisen tunnustuspalkinnon tekemästään ruokahävikkityöstä. Maa- ja kotitalousnaisten hallitus perusteli tunnustuspalkintoa muun muassa siten, että Kangasniemen maaseutuseura on saanut laajasti eri toimijoita mukaan ruokahävikkityöhön.
– Kangasniemen maaseutuseura on tehnyt ansiokasta yhteistyötä paikallisten koulujen, kunnallisen ruokahuollon, terveystarkastajan, paikallisten yritysten ja muiden tahojen kanssa ruokahävikinvähentämiseksi, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt kiitteli.
– Ruokaa menee hukkaan 23 kiloa vuosittain jokaista maamme asukasta kohti, kertoi Kangasniemen maaseutuseuran puheenjohtaja Päivi Lappalainen.
Suurin osa elintarvikeketjun ruokahävikistä, 30 prosenttia syntyy kotitalouksissa, alkutuotannon osuus on 12 prosenttia, teollisuuden osuus on 20 prosenttia, kaupan osuus on 18 prosenttia ja ravitsemispalvelut aiheuttavat 20 prosenttia hävikistä.
– Ruokahävikin suhteen olisi hyvä saada ihmiset miettimään, että ruokaa ei pidä haaskata.
Ideointi on sallittua ruokahävikin selättämisessä
Yhdistyksessä on ryhdytty ruokahävikin pienentämiseen tähtäävään työhön sekä koulutuksin että käytännössä.
– Olemme tehneet havainnollistamista, miten esimerkiksi marjoista voisi tehdä pirtelöitä, ylijäämäperunoita voisi käyttää letuissa tai pyttipannussa ja tähteeksi jääneestä porkkanaraasteesta voisi leipoa porkkanakakkua.
Kouluilla on tehty asennekasvatusta ruoan arvostuksen nostamiseksi lasten keskuudessa.
– Opetellaan maistelemaan erilaisia ruokia, jotta ruokavalio laajentuisi.
Ruokaa otetaan vain sen verran, että lautasen jaksaa syödä tyhjäksi. Ylijäävää kouluruokaa on alettu myydä koulun henkilökunnalle. Työ on tuottanut tulosta.
– Ruokahävikkiä ei juurikaan enää kouluilta tule. Ruokamäärien tekemisen mitoitus on parantunut, osataan tehdä juuri sopiva määrä, iloitsi Lappalainen.
Hän kertoo, että kotitalousopettajat ovat omalta osaltaan korostaneet kokkaamistaidon merkitystä. On nuoria, joille ruoanlaitto on jäänyt syystä tai toisesta vieraaksi. Ruoanlaitossa ideointi ja luovuus ovat sallittuja. Loihdittaessa ylijäämäruoista uusia herkkuja, voi kokea keksimisen iloa.
Kangasniemen maaseutuseuralla ruoan arvostuksen esille nostaminen on ollut työsarkana jo pitkään. Syksyllä 2015 yhdistys ideoi Superfood-päivän, joka on viime vuosina toteutettu Elomessut-nimellä. Myynnissä on ollut paikallisten tuottajien tuotteita kuten leipää, lihaa, vihanneksia ja juureksia.
– Suositaan paikallisia ja ennen kaikkea kotimaisia tuotteita.
Teksti: Sofia Flygare
