Viikinkikuningas Olavin kanssa seikkailemaan VedenjakajaReitistölle
VedenjakajaReitistön yhteyshenkilö Markus Sjöberg esitteli kehittelemäänsä uudenlaista virtuaalipeliä Pyhän Olavin mannerreitti -hankkeen loppuseminaarissa Savonlinnassa joulukuussa. VedenjakajaReitistö on osa halki Suomen kulkevaa Pyhän Olavin retkeilyreitistöä.
– Viikinkikuningas Olavin innoittamana ideoin reitistöllä sijaitsevan Kukkarojärven maisemiin uudenlaisen, virtuaalisen kännykkäpelin, joka innostaa liikkumaan luonnossa.
Peli sisältää näyteltyjä kohtauksia, joita on ollut tekemässä kaksi näyttelijää.
– Kyseessä on lisätty todellisuus. Pelissä viikinkikuningas Olavi kohtaa aikalaisensa savolaisukon. Savolaisukko toimii paikallisoppaana, joka johdattaa viikinkikuningasta eri puolille reittialuetta. Matkan varrella on arvoituksia ratkaistavana sekä muita tehtäviä.
Pelaaja pääsee näkemään 1000-luvulla eläneiden ihmisten elämää ja touhuja. Pelillä on myös pedagogisia tavoitteita. Pelaaja osallistuu peliin vastailemalla kännykän näytölle ilmestyviin kysymyksiin. Kohtaukset on kuvattu 360-asteen virtuaalitodellisuuskameralla, joten hahmojen harppoessa ympäri metsiä pelaaja joutuu itsekin liikkumaan.
Peli on tällä hetkellä kehitysvaiheessa. Käyttöönottoajankohta tulee olemaan keväällä 2020.
Pyhän Olavin reitti kulkee Trondheimista Pietariin
Pyhän Olavin mannerreitti yhdistää sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Reitin toinen pää on Pietarissa Venäjällä ja toinen pää Norjan Trondheimissa. Matkan varrella ovat sekä Suomi että Ruotsi.
Suomessa reitti kulkee muun muassa Savonlinnan, Pieksämäen, Hämeenlinnan ja Maskun kautta Turkuun. Reitti polveilee eri puolilla. Esimerkiksi länsirannikolla reitin voi kulkea Rauman ja Uudenkaupungin kauttakin. Savonlinnan seudulla reitistöön on otettu mukaan useita lähialueita kuten Sulkava ja Enonkoski.
Pyhän Olavin mannerreitti on kulkijasta riippuen seikkailu-, retkeily- tai pyhiinvaellusreitti
Hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin reitin mahdollisuuksia monista eri näkökulmista. Erikoisasiantuntija Pellervo Kokkonen Savonlinnan Hankekehitys Oy:stä luennoi siitä, miten kulttuurireiteistä saadaan uutta vetovoimaa matkailuun.
– Pyhä Olavi -teema kokoaa toimijoita yhteen. Tällä hetkellä tarjolla on yksittäisiä tarinoita. On tehtävä työtä, jotta reitistöstä tulee matkailutuote, totesi Kokkonen.
Arkkitehti ja tiedetoimittaja Aaro Söderlund luennoi historiasta ja siitä, missä kaikkialla Pyhä Olavi -teema on käytössä.
– Pyhä Olavi on Pohjolan tärkein pyhimys, Söderlund totesi.
Monissa kirkoissa on muistoja Pyhästä Olavista. Teema on käytössä monissa matkailualan yrityksissä ja tapahtumissa kansainvälisestikin.
– Olavi on tehnyt markkinointityön valmiiksi, summasi Söderlund.
Sastamalan kaupungin matkailu- ja tapahtumatuottaja Teresa Vidfelt esitteli neljän kirkon kautta kulkevan Sastamalan kirkkovaellusreitin, joka on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta. Reitin varrella on Karkun kirkko, Sastamalan Pyhän Marian keskiaikainen kirkko, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja Tyrvään ”kaksitorninen” kirkko. Kulkijoita reitillä on ollut noin 100 per kesä.
– Kulkija saa mukaansa reittioppaan ja rukouskortit. Päivävaellus onnistuu. Paikalle pääsee julkisillakin kulkuneuvoilla. Reitin alkuperäinen pituus oli 20 kilometriä, nyt mukaan on tullut muitakin kirkkoja, joten yhteispituus on 35 kilometriä, Vidfelt kuvaili.
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Timo Helenius kertoi pyhiinvaellusten taustoista. Eri uskonnoilla on kautta historian ollut omia pyhiinvaelluskohteitaan.
– Pyhiinvaelluksia on tehty seikkailunhalusta, arjesta irrottautumiseksi ja pyhien kunnioittamiseksi, Helenius mainitsi pyhiinvaellusten motiiveja.
– Suomessakin pyhiinvaellusta on harjoitettu. Esimerkiksi Pyhän Olavin reitti, Nunnapolku, Pyhän Henrikin tie ja Jaakon reitistöt ovat muinaisia pyhiinvaellusreittejä.
Vuoteen 2020 kohdistuu monia odotuksia
Vuoteen 2020 kohdistuu monia odotuksia. Timo Helenius kertoi, että pyhiinvaelluskeskuksen perustaminen Turun seudulle on mietinnässä ja asia on tulossa käsittelyyn ensi keväänä.
– Pyhän Olavin mannerreitti toimii kattoteemana paikallisyhteistyölle. Ensi kesä näyttää, miten yhteistyö kantaa hedelmää, totesi Olavin Kilta ry:n puheenjohtaja Timo Auvinen esitellessään Savonlinnan seudulla reitistön eteen tehtyä työtä.
Tietokirjailija Harri Ahosella on tekeillä kirja, joka esittelee Pyhän Olavin retkeilyreitin kulttuurihistoriallisia- ja luontokohteita kuvin ja tekstein. Kirja ilmestyy huhtikuussa 2020.
– Reitin varrella on tullut monenlaista vastaan. On linnoja ja linnojen raunioita. Kalliomaalaukset osoittavat, että reitillä on matkailtu useiden tuhansien vuosien ajan. Reitin varrella voi myös nähdä mielenkiintoisia eläimiä ja merkillisiä nähtävyyksiä kuten haaksirikkotavaraa, hän kuvaili.
Kuka oli Pyhä Olavi?
Pyhän Olavin reitistön taustalla on viikinkikuningas Olavi Haraldinpoika (995–1030), joka hallitsi Norjan kuninkaana 1015–1030. Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki, joka osallistui viikinkiretkille Itämereltä Englantiin. Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon. Palattuaan Norjaan Olavi pyrki vakiinnuttamaan kristinuskon. Hän voitti Tanskan kuninkaan alaiset aluekuninkaat ja yhdisti suuren osan Norjaa valtikkansa alle.
Käännytykset, järjestyksenpito ja vaatimukset uusien lakien noudattamisesta aiheuttivat vihaa tehden Olavista epäsuositun. Tanskan kuningas Knuut Suuri onnistuikin valloittamaan Norjan melko helposti, ja Olavi joutui pakenemaan. Vuonna 1030 Olavi palasi Norjaan ja yritti saada kruunun takaisin itselleen. Hän kuitenkin kaatui Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030. Päivää on vietetty siitä lähtien Olavinpäivänä.
Olavin kuolemaa kerrotaan seuranneen hyvää tuovia ihmeitä. Yleinen mielipide hänestä muuttui myötämielisemmäksi ja maine pyhyydestä levisi nopeasti kaikkialle Pohjoismaihin ja Itämeren piiriin. Siksi on ilmeistä, että lähetystyötä tehtiin Suomessakin laajalti Olavin nimissä. Suomi oli keskiajalla nimenomaan pyhän Olavin maa, mitä todistaa yhä eritoten Pyhän Olavin mukaan nimetyt tai hänelle pyhitetyt kirkot.
Teksti: Sofia Flygare
