Etelä-Savon metsäohjelmaa 2021–2025 valmistellaan
Suomen metsäkeskus valmistelee uutta Etelä-Savon alueellista metsäohjelmaa vuosille 2021–2025. Metsäohjelmaa suunnitellaan yhdessä sidosryhmien ja työtä ohjaavan Etelä-Savon metsäneuvoston kanssa. Viime torstaina Mikkelissä järjestetty Puhutaan metsästä -tilaisuus oli osa valmistelutyötä. Tilaisuus oli kaikille avoin. Luentojen jälkeen osallistujat jakautuivat työpajoihin keskustelemaan muun muassa ilmastokestävästä metsätaloudesta, talousmetsien luonnonhoidosta, metsäluonnon monimuotoisuudesta, metsäteistä, uusista puupohjaisista tuotteista ja luontomatkailusta.
Etelä-Savo on yksi Suomen metsäisimmistä maakunnista
– Kerätään ajatuksia metsäohjelman kärjeksi ja siitä, miten metsäsektoria kehitetään. Perustana on metsien nykytila ja tutkimukset. Hakkuutuloksissa Etelä-Savo on Suomen suurin 323 miljoonan euron kantorahatulolla. Alue tuottaa 12,5 prosenttia koko Suomen metsätulosta. Puunkorjuun liikevaihto on 80 miljoonaa ja kaukokuljetuksen 60 miljoonaa euroa, kertoi Etelä-Savon metsäneuvoston puheenjohtaja Sari Lantta Puhutaan metsistä -seminaarin avauspuheenvuorossaan.
Hän teroitti ympäristön kokonaiskestävyyden huomioon ottamista.
– Metsien merkitys ei ole pelkästään puussa ja puun käytössä. Ilmastonmuutos ajaa uusiutuvan energian käyttöön. 1970-luvulta saakka Etelä-Savon metsien kasvu on pitkään ylittänyt kokonaispoistuman.
Lantta totesi, että Etelä-Savon vesistöt ovat hyvässä kunnossa.
– Metsätalouden vesiensuojeluun kiinnitetään keskeistä huomiota myös tulevassa metsäohjelmassa.
Lisäksi muun muassa metsien monimuotoisuus otetaan enenevissä määrin huomioon.
Metsän merkitys hiilinieluna huomioidaan seuraavassa metsäohjelmassa
Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hirvelä luennoi Etelä-Savon metsien nykytilasta ja hakkuumahdollisuuksista. Etelä-Savon metsät ovat melko nuoria. Hyvät kasvupaikat ja hyvä puuston kasvu saavat ne kuitenkin kehittymään nopeasti. Lähes puolet maakunnan metsistä on korkeintaan 40 vuotiasta.
– Etelä-Savon metsistä 92 prosenttia on puuntuotannossa ilman metsänkäytön rajoituksia. Vastaava luku koko maassa on 85 prosenttia.
Etelä-Savossa sijaitsee 7,4 prosenttia koko Suomen metsien puustosta. Puuston vuotuinen kasvu Etelä-Savossa on 9,1 miljoonaa kuutiota. Vuotuinen poistuma on ollut viime vuosina keskimäärin 9 miljoonaa kuutiota.
– Puuston keskikasvu on 7,5 m2/ha/vuosi. Se on selvästi yli maan keskiarvon, totesi Hirvelä.
Taimikoista kaksi kolmasosaa on kuusikkoa. Lehtipuutaimikot ovat maakunnassa harvinaisia. Valtakunnan metsien inventointiaineiston perusteella taimikonhoitoa on tehty Etelä-Savon alueella 110 000 hehtaaria menneen viiden vuoden aikana. Seuraavan viiden vuoden aikana taimikonhoitotarve tulee olemaan 155 000 hehtaaria.
– Taimikonhoitotarvetta on enemmän kuin viime vuosina on tehty. Ensiharvennuksen tekemisen määrä on tasapainossa tarpeeseen nähden.
Lahopuun määrä metsissä on lisääntynyt lähes 1 m3/hehtaari. Hirvelä totesi, että lahopuun määrä on lisääntynyt Etelä-Suomessa. Lahopuu tietää metsänomistajalle miinusmerkkistä tiliä, mutta toisaalta metsien monimuotoisuuden kannalta kuolleen puuston määrän kasvu on tärkeää.
Hakkuumahdollisuusarvioita tehdään MELA2016-ohjelmistolla ja ne perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin eli VMI12-koeala-aineiston tietoihin.
Puiden kasvutason oletetaan pysyvän kolmenkymmenen vuoden keskimääräisellä tasolla. Laskelmissa pidetään pohjana vuoteen 2017 mennessä tapahtunut keskilämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden muutos.
– Kasvihuonepäästöjä tarkastellaan vain puuston osalta, ei esimerkiksi maaperä tai puutuotteet huomioiden. Puusto saadaan laskelmien mukaan kasvihuonepäästöjä sitovaksi, jolloin metsä muuttuu hiilinieluksi.
Luonnonvarakeskus on tehnyt laskelmia MELA-simulointijärjestelmän avulla. Hirvelä korosti, että laskelmat ovat arvioita.
– Laskelmat auttavat hahmottamaan hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä, mutta esimerkiksi puumarkkinoita laskelmissa ei oteta huomioon.
Tulevaisuudennäkymät metsän osalta ovat vakaat.
– Ainespuun hakkuukertymä on mahdollista pitää kolmenkymmenen vuoden jaksolla keskimäärän samalla tasolla kuin on viime vuosina toteutunut.
Ohjelmakaudella 2016–2020 kolme painopistealuetta
Suomen Metsäkeskuksen aluejohtaja Antti Heikkilä kertoi, että päättyvän ohjelmakauden 2016–2020 tavoitteiden toteutumisesta. Ohjelmakauden pääpaino oli metsäteollisuuden kestävien hakkuumäärien täysimääräisessä hyödyntämisessä, ympäristöasioiden huomioimisessa sekä metsäluonnon vetovoimaan liittyvän kiinnostuksen ja yrittäjyyden tukemisessa. Viime mainittu metsäluonnon arvottaminen ja tuotteistaminen kulkee nimellä ”Muu kuin puu”.
– Hakkuissa tavoite toteutui. Hakkuumäärissä oli yhden miljoonan kuutiometrin lisäys verrattuna 2011–2015 jaksoon.
Vuonna 2018 Etelä-Savossa saatiin kantorahatuloja 323 miljoonaa euroa, korjuutuloja 80 miljoonaa euroa ja kaukokuljetustuloja 60 miljoonaa euroa.
– Uusien sahalaitosten perustamista selvitettiin, mutta se on haasteellista. Sen sijaan olemassa olevat laitokset ovat lisänneet kapasiteettiaan. Lisääntyvä puun jatkojalostus ja teollinen puurakentaminen olisi tervetullutta.
Heikkilä kertoi, että yksi huolenaiheista oli tieinfra. Kaakon metsätiet -hanke perustettiin tiekuntien aktivoimiseksi.
– Hanke vetää täysiä saleja, mutta tavoite on vielä kaukana. Käytännössä metsäteiden perusparannuksessa ei vielä näy lisäystä.
Hän kertoi, että taimikonhoidon seurantaan ei ole keskitettyä tilastointia, joten tilannetta sen osalta ei tiedetä tarkasti. Luonnonvarakeskuksen tilastot ovat käytössä.
Metsän monimuotoisuutta pyritään edistämään Monimetsä-hankkeen avulla.
– Monimuotoisuusasioihin vaikuttaa ehkä hakkuumääriä enemmän se, mitä hakkuun yhteydessä monimuotoisuuden huomioimisesta puun myyjän kanssa sovitaan.
Ympäristöasioita on saatu edistettyä muun muassa Kemeran ympäristötukia hyödyntämällä.
– Metsäomistajien keskuudessa on otettu kaikki metsätalouden vesiensuojeluhankkeet hyvin vastaan. Nyt suunnitteilla on rantametsähanke, jonka tavoitteena on luoda työkalu olosuhteet huomiovan suojavyöhykkeen määrittelemiseksi vesistöjen rannoilla.
”Muu kuin puu” -tuotteistukseen on perustettu kaksi hanketta: Luomumetsistä on moneksi ja Metsämaisema mieleiseksi -hankkeet.
– Maisemanvuokrauksen lanseeraaminen on osoittautunut vaikeaksi. Metsien keruutuotteiden kuten sienten, marjojen ja pakurin voimakkaampi hyödyntäminen on ollut esillä. Matkailuneuvontatoimintaakin on mietitty metsäalan osaksi luontomatkailun nousun myötä.
Heikkilä totesi, että tulevalla kaudella tavoite tulee olemaan metsien kokonaiskestävyydessä, johon pyritään useiden hankkeiden avulla. Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito, Talousmetsien luonnon hoito ja metsien monimuotoisuus sekä Ilmastokestävä metsätalous ovat esimerkkejä uuden ohjelmakauden hankkeista, joilla tähdätään metsien kokonaiskestävyyteen.
Uudet alueelliset metsäohjelmat kaudelle 2021–2025 valmistuvat alkusyksystä tänä vuonna. Metsäohjelmat edistävät metsien monipuolista ja kestävää käyttöä. Niiden tavoitteena on tuoda maakuntiin lisää työtä ja hyvinvointia, turvata metsäluonnon monimuotoisuutta sekä antaa eväitä ilmastonmuutokseen varautumiseen.
Teksti ja kuvat: Sofia Flygare
