Älykkäät maaseudut -webinaarissa pohdittiin, mitä uudistuva ja monipuolinen maaseutu tarvitsee
Älykkäät maaseudut -webinaari järjestettiin vappuviikolla. Seminaarin järjestäjinä olivat Maa- ja Metsätalousministeriön maaseutuverkostopalvelut sekä Ruokavirasto. Webinaarissa oli esillä muun muassa maatalouspolitiikka, CAP27-valmistelu, maaseudun yritysrahoitus ja Leader-toiminta.
– Webinaari on tarkoitettu kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille. Tieto, tulevaisuus ja ideat ovat webinaarissa keskeisinä, totesi verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalveluista avaussanoissaan.
Webinaari oli osa Älykkäät maaseudut -tapahtumakiertuetta, joka keräsi tietoa maaseudun kehittämisen suuntaviivoista seuraavalle EU-ohjelmakaudelle.
– EU:lla on rahoituskausia, joiden kehittäminen ovat suunnitelmallista, ohjelmallista ja perustuu tiettyyn aikamääreeseen. Parhaillaan valmistelemme rahoituskautta 2021-2027, totesi neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja Metsätalousministeriön Ruokaosastolta.
Hän painotti, että seuraavaa rahoituskautta valmisteltaessa on oltava näkemys tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, mihin rahoitus kohdennetaan. Kansallinen valmistelu aloitettiin hyvissä ajoin jo kaksi vuotta sitten muun muassa järjestämällä työpajoja.
– Ihmisten hyvinvoinnin kehittäminen ja maaseudun kilpailukykyisempi elinkeinotoiminta ovat tavoitteitamme, hän kiteytti.
Webinaari sitoi yhteen kansallisen maaseutupolitiikan, kansallisen saaristopolitiikan ja EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisen visiot ja tavoitteet. Webinaarissa kuultiin lukuisia eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroja.
Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström Maa- ja metsätalousministeriöstä luennoi Maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toiminnan lähtökohdista, joita ovat paikkaperusteinen kehittäminen, kestävä kehitys, kumppanuus ja verkostot sekä älykäs sopeutuminen. Kumppanuudella tarkoitetaan tasavertaisuuden vahvistamista eri toimintasektoreiden välillä. Älykkäässä sopeutumisessa tuodaan esille taloudellinen näkökulma, esimerkiksi miten saada aikaan hyvä elämä vähemmillä resursseilla.
Tulevaisuuden maaseutu on uudistumiskykyinen
Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriöstä totesi, että yhteistyö ja innovaatiot ovat oleellisessa asemassa maaseutua kehitettäessä.
– Innovaatiohankkeita pyritään toteuttamaan energiaan, turvallisuuteen, ympäristöön tai muihin ratkaisuihin liittyen. Esimerkiksi yleishyödylliset lähiliikuntapaikat parantavat laajasti kaikkien toimintamahdollisuuksia. Palveluihin, ympäristöihin kuten puhtaat vesistöt ja monipaikkaisuuteen panostaminen on tärkeää.
Koulutus ja toimiva tiedonvälitys ovat osa maaseudun asukkaiden tahtotilaa.
– Uudistuminen ei ole mahdollista ilman koulutusta. Nuoret viljelijät alkavat olla korkeasti koulutettuja johtamisosaamisessa, energiatehokkuudessa, yhteistyöosaamisessa, yrittäjätaidoissa ja monessa muussa.
Kyliä kehitetään esimerkiksi laajakaista- ja yleishyödyllisiä investointeja toteuttamalla.
– Mitä toimivampi yhteisö, sitä paremmin menee, Selkäinaho summasi.
Leader-toiminta paikallisen kehityksen moottorina
Erityisasiantuntija Laura Jänis Maa- ja metsätalousministeriön Maaseudun kehittämisyksiköstä totesi, että Leader-toiminta on kattanut kaikki Suomen maaseutualueet toimien paikallisen kehittämisen moottorina.
– Tulevalla ohjelmakaudella on tarkoitus vahvistaa Leader-toimintaa. Leader on suunnattu maaseudun asukkaille, yrittäjille, kunnille ja kyläyhteisöille. Se on alusta ideoiden toteuttamiselle, verkosto, joka kokoaa toimijat yhteen rinnalla kulkijoiksi, Jänis määritteli.
Verkoston etuihin hän listasi muun muassa sen, että ideat saadaan jakoon sekä ympäri Suomen että myös kansainvälisessä mittakaavassa. Leader-toiminta on vakiinnuttanut vahvan jalansijan muun muassa Euroopassa.
Leader-tukea alueilla jaettassa rahoituskehyksen perusteina ovat asukasmäärä, tulostavoitteet ja verkostoanalyysi. Seuraavaa ohjelmakautta valmisteltaessa on määritelty, että kuhunkin Leader-alueeseen tulee kuulua vähintään 20 000 asukasta.
– On oltava riittävät resurssit toimintaan. Leader-alueisiin on tulossa jonkin verran muutoksia. Tavoitteena on, että kaikki maaseutualueet olisivat mukana toiminnassa.
– Leader-toiminnan arvo tulee paikallistuntemuksesta ja verkostoitumisesta. Se, miten hyvin paikallinen strategia vastaa paikallisiin tarpeisiin, vaikuttaa rahoitukseen. Leader-toiminta on vaikuttavaa ja vahvaa. Se lähtee oman alueen ihmisistä.
Älykkäät maaseudut -webinaari oli osa laajempaa Älykkäät maaseudut -kiertuetta, joka kerää maaseudun ja maatalouden kehittäjät yhteen niin virtuaalisesti kuin kasvokkainkin. Kevään aikana järjestetään muutamia virtuaalisia työpajoja ja syksyllä tilanteen niin salliessa myös kasvokkain tilaisuuksia ELY-keskusalueilla.
Älykkäät maaseudut -webinaari >>
Teksti: Sofia Flygare
