Metallilusikat, valokuvallinen kaulakoru

Tuunaustyöpaja pistää jätteen kiertämään ja aivot raksuttamaan

Yrittäjä Annakaisa Kilpinen luennoi Biotalous tutuksi -hankkeessa luovasta kierrättämisestä. Hän polkaisi neljä vuotta sitten käyntiin uudenlaisen Tuunaajamutsi-ohjelmapalveluyrityksen, joka yhdistää kiertotalouden, kädentaidot ja mielen hyvinvoinnin.

– Kaikki alkoi kuusi vuotta sitten keittiöremontista kotona. Kaikki sekajäte meni Ämmässuon kaatopaikalle, vaikka materiaalit olisivat olleet kierrätettävissä ja käyttökelpoisia, kertoi Kilpinen.

Kilpisen tuunaustyöpajoissa luodaan jätteestä uusia tuotteita. Työpajojen perusidea on ekologisissa arvoissa, mutta osallistujille itselleen ne tarjoavat myös elämyksen.

– Käsillä tekeminen on hyväksi aivoille. Lisäksi itse tehtyihin tuotteisiin liittyy tarina. Yrityksen tyky-päivillä voidaan tuunata vaikka oman yrityksen ylijäämäesitteistä käyntikorttikoteloita, lahjakääreitä tai joulukortteja. Samalla tiimi hitsautuu tehokkaammin yhteen.

Yritysten ylijäämätuotteet tuunausmateriaaleina

Uusiokäyttöön sopivia materiaaleja idearikas Kilpinen on löytänyt pitämällä silmänsä auki sekä omien verkostojensa kautta. Aiemman kaupallisen uran kontaktiensa tuloksena hän on saanut tietoa esimerkiksi hotellien saneerauksen yhteydessä käytöstä poistettavista materiaalista.

– Scandic-hotellin saneerauksen yhteydessä löytyi 200 kappaletta käytöstä poistettuja alpakkalusikoita, joista saa valmistettua persoonallisia kaulakoruja. Lusikan pyöreään osaan on mahdollista painaa muotokuva.

Rikkoutuneista, kullanvärisistä, keinonahkaisista toimistotuolien päällisistä on syntynyt Kilpisen tuunaustyöpajoissa tyylikkäitä iltalaukkuja.

– Visit Espoon Nuuksio-kuvitettu mainospressu oli menossa roskiin. Työpajassa ihmiset saivat tehdä siitä itse näyttäviä käyntikorttikoteloita ja kasseja.

Rakennus- ja sisustusalan yrityksissä on monenlaisia materiaaleja. Poistotapetista on syntynyt yksilöllisiä kortteja. Muovimattonäytteistä iPad-koteloita ja talotehtaan ylijäämäpuita on hyödynnetty kauppakeskuksen asiakkaiden itsensä toteuttamassa yhteisötaulussa.

– Koiran matolääkkeitä mainostavista lipuista syntyi pussukoita, joita voi käyttää koiran tarvikkeiden säilyttämiseen.

– Käytöstä poistetuista sälekaihtimista valmistin koreja ja lampunvarjostimia ollessani Porvoon käsityöläismuseon residenssitaiteilija vuonna 2019. Ne olivat hyvää punontamateriaalia.

Messumatoissa piilee iso bisnes

Messuilla käytettävät matot ovat vahvaa ja kestävää materiaalia, mutta käyttöikä on yleensä vain messujen ajan.

– Messumattoa menee valtavasti hukkaan, roskiin tai polttoon. Se on hauska tuunausmateriaali, kuin huopaa, eikä purkaannu. Messumattojen uusiokäyttö olisi mahdollista isossa skaalassa, pohtii yrittäjä.

Kilpinen on pelastanut messumattoja työpajoihinsa, missä niistä on valmistettu esimerkiksi laukkuja.

Kierrätyskeskuksista löytyy monenlaisia materiaaleja

Kierrätyskeskukset ovat osoittautuneet varsinaisiksi aarreaitoiksi idearikkaalle Kilpiselle. Kierrätyskeskuksen koko materiaalikirjo, kuten metalli, puu, lasi, muovi ja tekstiilit ovat Kilpisen ideoinnin kohteena.

– Ideointi lähtee aina materiaaleista; mitä ylijäämästä ja jätteestä voi tehdä. Hyvää materiaalia ei vain voi jättää roskiin. Tavoitteena on tehdä käyttökelpoisia esineitä.

Miesten paidoista voi tehdä tyynyjä. Kravateista saa vaikka akustiikkaesteen punomalla ja pingottamalla kravatteja polkupyörän vanteen päälle.

Tekstiileistä nahka ja farkut ovat Kilpisen suosikkimateriaaleja.

– Farkkukangas ei pölise, värit ovat kirkkaat ja sointuvat yhteen, jos paloja yhdistelee. Farkuista voi tehdä esimerkiksi essuja ja koiranpetejä. Vetoketjuista syntyy liiman avulla koruja ja metallisista housunnapeista pyyhetelineitä, hän luetteli.

Löytöjä kodin jäteastioista

Kilpinen tekee löytöjä myös oman kodin jäte- ja kierrätysastioista.

– Skyr-rahkapurkkien värikkäät kannet olivat minusta niin kauniita, että tein niistä lampunvarjostimen. Sipulipussien muoviverkosta olen muovannut sydämen muotoon taivutetun henkarin ympärille pujottelemalla ovikransseja, Kilpinen vinkkasi.

– Tyhjästä hernekeittopurkista saa päällystämällä yrttipurkin basilikalle.

Biojätettäkin hän hyödyntää. Kananmunankuorista syntyy mosaiikkitekniikalla ja värjäämällä kauniita korvakoruja tai rasioiden koristekansia. Sidosaineena voi käyttää askarteluliimaa. Appelsiininkuorista saa joulukoristeita. Ne voi leikata esimerkiksi tähden tai sydämen muotoisiksi.

– Koko jäte-sana pitäisi kieltää. Jätteiden määrää pitää vähentää, materiaalien uudelleen käyttämistä ja raaka-aineiksi kierrättämistä lisätä, kuten myös energiana hyödyntämistä. Kaatopaikalle jäte pitäisi joutua vasta sitten, jos sille ei ole muuta käyttöä, summasi Kilpinen.

Lisätietoja: Tuunaajamutsi.fi

Teksti: Sofia Flygare
Kuvat: Tuunaajamutsi.fi

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja