Etelä-Savossa tehtävä kylätoiminta sai tunnustusta

Suomen Kylät ry julkaisi Maaseutuparlamentissa järjestetyssä Suomen Kylien palkintogaalassa keskiviikkona 29. syyskuuta Valtakunnalliset Vuoden kylätoiminnan palkinnot ja kunniamaininnat. Onnittelut kaikille palkituille!

Etelä-Savossa tehtävä aktiivinen kylätoiminta sai upean tunnustuksen valtakunnallisesti:
Valtakunnallinen Vuoden Maaseutukasvo 2021 Saimi Hoyer, Punkaharju
Valtakunnallinen Vuoden Kylätoiminnan Tiennäyttäjä 2021 Marjatta Valkonen, Kangasniemi
Valtakunnallinen Vuoden Kylä Kunniamaininta 2021 Oravi

Perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

Saimi Hoyer maaseudun vangitseva tarinankertoja

Saimi tuo haastatteluissa, esiintymisissä ja toiminnassaan esille maaseutua, luontoa ja maaseudun mahdollisuuksia. Lisäksi Saimi on upealla tavalla tuonut esiin matkailua ja myös luonnontuotteiden hyödyntämistä. Saimi on myös innostanut esimerkillään ihmisiä sienestämään. Hän järjestää hotellissaan useita erilaisia sienitapahtumia. Saimi toimii myös Metsähallituksen kansallispuistokummina.

Saimi Hoyerin sukujuuret ovat Etelä-Savossa ja hän on viettänyt lapsuuden kesänsä Punkaharjulla. Maailmalla kuuluisuutta hankittuaan Saimi palasi asumaan juurilleen Punkaharjulle vuonna 2010. Hän osti vuonna 2015 Punkaharjun Valtiohotellin entisen aviomiehensä kanssa. Punkaharju on kansallismaisemana Saimin mielestä vaalittava ja tärkeä. Hänelle Punkaharju on aivan erityisen rakas paikka ja ylpeyden aihe.

Saimi Hoyer on yrittäjä, Hotelli Punkaharjun johtaja, vangitseva tarinankertoja, vahvaluonteinen tekijä, joka oman tarinansa kautta innostaa ja rohkaisee kuuntelemaan sisintä – uskomaan unelmiin ja tavoittelemaan niitä rohkeasti. Hän on taitava, sanavalmis esiintyjä, joka ei epäröi heittäytyä eikä laittaa itseään likoon.

Maaseutukasvo arvonimi myönnetään henkilölle, joka on esimerkillisellä tavalla tuonut maaseutua myönteisesti esiin julkisuudessa.

Kangasniemeläinen Marjatta Valkonen järjestötoiminnan monitoiminainen

Marjatta on perheen maatilan emännyyden ja kylätoiminnan ohessa toiminut lukuisissa kunnallisissa ja seudullisissa luottamustehtävissä jo viidellä vuosikymmenellä. Kotikylänsä Ruokomäen kylätoiminnassa Marjatta on ollut ja on keskeinen hahmo. Hän on ideoinut ja toteuttanut kotikylänsä kehittämiseksi lukuisia hankkeita, joilla kylän elinvoimaa on osaltaan ylläpidetty ja parannettu kaikenikäisten tarpeet huomioiden. Pyyteetöntä halua toimia koko kylän hyväksi osoittaa, että toiminta löysi aikanaan kodin Valkosten omasta pihapiiristään kylän yhteiseen käyttöön luovuttamasta maatilan entisestä tuotantorakennuksesta. Ruokomäen kylätalona toimii tänäkin päivänä heidän entisessä navetassa. Hänet tunnetaan jo varhain aktiivisena talkoolaisena myös monen muun seuran toiminnassa.

Marjatta on toiminut kolmella vuosikymmenellä Kangasniemen kunnanvaltuutettuna ja mm. kunnanhallituksen, maaseutulautakunnan, kulttuurilautakunnan, teknisen lautakunnan ja verolautakunnan jäsenenä. Marjatta toimii parhaillaankin myös Leader-toimintaryhmä Veej’jakaja ry:n hallituksessa.

Marjatan tuntevien kuvailuissa toistuvat sanat positiivinen, energinen, määrätietoinen, aikaansaava, uudistaja; jopa Kangasniemen rautarouvanakin hänet on tunnettu. Ruokomäen kyläseuran puheenjohtajana hän on esimerkillään osoittanut, että hakeutumalla vastuullisiin tehtäviin, verkostoitumalla ja vuosien pitkäjänteisellä työllä voidaan harvaankin asutun maaseudun kyläyhteisöt pitää vireinä ja houkuttelevina asumisen ja yrittämisen ympäristöinä.

Oravin kylä Savonlinna, Helmi kylä täynnä yhteistyötä

Syrjäisen sijainnin vuoksi yhteistyö kyläläisten, järjestöjen ja yrittäjien kesken on Oravin tapa toimia. Yhdessä asioita saadaan aikaan ja esille myös esim. kaupungin päätöksenteossa. Kyläkoulun jatkuvuus on pystytty yhteistyössä vaikuttamalla turvaamaan vielä toistaiseksi. Kylä tekee myös aktiivista yhteistyötä Metsähallituksen, Itä-Suomen Yliopiston ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Oravissa osallistuminen ja päätöksentekoon vaikuttaminen on esimerkillistä – mennään mukaan niihin pöytiin, joissa kylän asioista päätetään ja tehdään tiivistä yhteistyötä Leader ryhmän sekä maakunnallisen kylätoiminnan kanssa.

Kehittämishankkeilla kylää on kehitetty periaatteella jokaiselle jotakin. Hankkeilla on rakennettu leikkikenttä, kunnostettu ja lisätty Nuorisoseuran talon turvallisuutta sekä viitoitettu alueen ulkoilureittejä. Oravissa toiminta ammentaa myös kylän juurevasta historiasta, jota on tallennettu jo kahteen kyläkirjaan.

Matkailijoista erityisesti moottoripyöräilijät ja veneilijät ovat löytäneet Oravin. Tapahtumat, tiedottaminen ja yhteistyö näkyvät myös paikkakunnalla vieraileville sekä tekevät kylästä vetovoimaisen – vapautuvat asunnot myydään nopeasti eikä tonttejakaan tahdo olla tarjolla.

Oravi osallistuu yhtenä kahdeksasta eurooppalaisesta kylästä European Charming Villages hankkeeseen, jossa Suomen lisäksi on edustajia Espanjasta ja Portugalista. Oravi nimettiin vuonna 2020 Helmi kyläksi toisena kylänä Suomessa.

Lähde: Kyläasiamies Mervi Lintunen, Järvi-Suomen kylät ry