Verkosto kaikille Suomen saaristossa ja vesialueilla asuville
Leader-ryhmät SavoLuotsi ja Veej’jakaja ovat osa teemaverkostoa Habitability – Elinvoimaisesti ja kestävästi asutut saaristo- ja vesistöalueet. Teemaverkostolla on kaksi tavoitetta: I) luoda pohja valtakunnalliselle ruohonjuuritason verkostolle, II) kannustaa asuttavuus-konseptin käyttämiseen työkaluna Suomen saaristoyhteisöjen vahvistamiseksi.
Åbo Akademin Saaristoinstituutti on saanut teemaverkostoa varten Varsinais-Suomen liiton kautta rahoituksen työ- ja elinkeinoministeriöltä vuosille 2022–2023. Teemaverkoston yhteistyökumppaneita ovat 11 Leader-ryhmää, joilla on saaristoalue, sekä Suomen saaret ry. Verkosto toimii tiiviissä yhteistyössä valtiollisen Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.
Teemaverkoston puitteissa Åbo Akademin Saaristoinstituutti järjestää koulutuksia, työpajoja ja tapaamisia asuttavuudesta verkostoon osallistuvilla saaristoalueilla. Fyysisiä tapaamisia on toistaiseksi järjestetty Hailuodossa, Pellingissä viime vuonna ja Utössä huhtikuussa 2023. Teemaverkoston työpajat, fyysiset ja etätapaamiset, ovat tähän mennessä tavoittaneet noin 500 ihmistä ympäri maata.
Ajankohtaisia tapahtumia
Seuraava tapaaminen järjestetään 10.–12.9.2023 Oravissa, Saimaalla. Verkosto kustantaa osallistujien matkat, ruokailut ja majoituksen. Tervetuloa mukaan!
Ensimmäiset saaristokäräjät järjestetään 4.–5. joulukuuta Turussa. Saaristokäräjät ovat avoinna kaikille saaristolaisille Suomessa. Tervetuloa mukaan!
Onko valtakunnalliselle ruohonjuuritason saaristoverkostolle tarvetta?
Suomessa on 1 050 pysyvästi asuttua saarta, joista 467:ltä puuttuu kiinteä yhteys mantereelle. Näillä saarilla asuu noin 8 800 ihmistä ilman kiinteää yhteyttä. Suomessa on kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa, joissa yhteensä asuu arviolta 70 000 saaristolaista. Tuoreimman saaristoalueidemme raportin (Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana, 2022:21) mukaan Suomen saaristoalueiden asukasmäärä on noin kuusi prosenttia maan väestöstä, eli 328 017 asukasta.
Riippumatta siitä, miten määrittelemme, kuka on saariston asukas, heitä on paljon. Toistaiseksi saariston asukkaiden välillä ei ole ollut toimivaa kansallista verkostoa, joka täydentäisi parlamentaarisesti nimitettyä Saaristoasiain neuvottelukuntaa. Mutta minkälainen tämän verkon pitäisi olla? Miten se tulisi toimia? Saariston asukkaiden mielipiteet ovat avainasemassa ja siksi toivomme, että osallistut mielipiteelläsi. Kyselyyn voi vastata nimettömästi osoitteessa abo.fi/saaristokysely.
Asuttavuuden käsite
Nyt on olemassa työkalu saarten ja pienempien, veden läsnäolon värittämien yhteisöjen kehittämiseksi. Tätä työkalua tai käsitettä kutsutaan asuttavuudeksi. Asuttavuus = Habitability englanniksi.
Saaristoyhteisön asuttavuus tarkoittaa sitä, että on työpaikkoja, asuntoja, koulu, lauttayhteyksiä, yhteisöllisyyttä, ja niin edelleen – kaikkea sitä, mitä kestävä yhteiskunta tarvitsee voidakseen pitää huolta ihmisistä, luonnosta ja ympäröivästä meri- tai vesialueesta.
Asuttavuusanalyysi on tärkeä lähtökohta kehitystyölle. Analyysin avulla voi tuoda esiin kehitystarpeet, mutta myös ne positiiviset seikat, joita saaren tai alueen tulisi korostaa enemmän.
Asuttavuus-konsepti on herättänyt kiinnostusta niiden saarten ja saaristoalueiden keskuudessa, jotka hakevat menetelmiä yhteisen näkemyksen, yhteisymmärryksen ja yhteisen suunnan kehitystyössään saavuttamiseksi.
Västanfjärdin asuttavuusanalyysi saatetaan loppuun kesän 2023 aikana. Analyysi on tehty I samma båt – Samassa veneessä Leader-rahoituksen avulla. Kolme Ahvenanmaan saaristokuntaa on tehnyt Leader Ålandin rahoituksella asuttavuusanalyysejä (Sottunga, Föglö ja Kumlinge). Itäisellä Uudellamaalla Emäsalo, Vessö ja Pellinki tekevät asuttavuusanalyysejä Porvoon kaupungin ja kehitysyhtiö Posintran tuella, kun taas Sipoon saariston kaksi asuttavuusanalyysiä on tehnyt kunnan saaristovaltuuskunta. Kaikki valmiit analyysit ovat saatavilla Saaristoinstituutin verkkosivuilla, asuttavuusosion alla: www.abo.fi/asuttavuus (Asuttavuus – tuloksia).
Paraisten kaupungin pääsaarista on nyt suunnitteilla analyyseja, kun taas Saimaan alueelle, Päijänteelle ja Hailuodon rannikkoalueelle suunnitellaan maaseutualueelle paremmin sopivaa versiota analyysimenetelmästä. Kiinnostusta menetelmää kohtaan on myös muualla Euroopassa. Asuttavuuden käsikirja on käännetty kroatiaksi Kroatian saaristoon lanseerausta varten ja eurooppalaisen saariyhdistyksen ESINin alaisuuteen on suunnitteilla asuttavuuteen keskittyvä Interreg-hanke. Menetelmä on saanut hyvän vastaanoton myös EU:n eri elimissä.
Saaristoinstituutti tarjoaa mielellään apua kaikille saarille ja saaristoalueille, jotka ovat kiinnostuneita tekemään oman asuttavuusanalyysinsä. Olkaa yhteydessä!
Tervetuloa mukaan saaristoverkostoon! Liittymällä sähköpostilistalle saat ajantasaista tietoa verkoston toiminnasta ja jatkosta. Voit liittyä lähettämällä viestin Pia Prostille.
Lisätietoa antaa,
Pia Prost, pia.prost@abo.fi, +358 50 338 1710.
Teemaverkosto Habitabilityn projektijohtaja, Åbo Akademin Saaristoinstituutti.
www.abo.fi/saaristoinstituutti
Seuraathan jo Facebooksivua: https://www.facebook.com/HabitabilityBobarhetAsuttavuus
Suomen saaristokäräjät
Hyvinvoivat ihmiset – sisävesiltä ulkosaaristoon
Turussa 4.–5.12.2023
Habitability – Elinvoimaisesti ja kestävästi asutut saaristo- ja vesistöalueet -teemaverkoston loppuseminaari. Samalla juhlistamme kansallisen ruohonjuuritason saaristoverkoston perustamista.
Saaristokäräjien ohjelmassa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä puhujia ja saaristoasiantuntijoita mutta keskiössä ovat saariston ja saaristoalueiden asukkaat.
Osallistuminen Saaristokäräjiin on maksutonta. Osallistujat maksavat itse iltajuhlan ja yöpymisen.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset 18. elokuuta alkaen osoitteessa abo.fi/asuttavuus.
Tervetuloa!
Saaristokäräjät järjestää Åbo Akademin Saaristoinstituutti, teemaverkosto Habitability.