Luomistyötä riittää….
Viime viikkoina suomalaisia on yhdistänyt sää. Ellei jaossa ole olleet pakkaslukemat celsiuksina, niin vertailua on tehty senttimetreissä lumipeitteen osalta. Nyt meillä on kunnon talvi – sitä ei ole kiistäminen. Ja kaikki tuntuvat saavansa siitä osansa tasapuolisesti ympäri Suomen – ja kenties jossain päin talven määritelmä jatkuvine lumisateineen alkaa saavuttamaan kuuluisaa ”alkais jo riittää” – keskustelun lakipistettä.
Käydessäni viime viikolla pääkaupunkiseudulla, lumen määrä jotenkin korostui ylisuurina kinoksina, kapeina katuina ja suttuisina parkkipaikkoina. Lumenaurauskalusto näytti jokseenkin pieneltä suurien vallien keskellä pieniksi kujiksi muuntuneiden katujen välissä. Palatessani reissulta takaisin Etelä-Savoon, samaa lumityötä tehtiin meilläkin päin. Yhtä lailla lumen kanssa kamppailu jatkui ja jatkuu täälläkin suunnassa, vaikka meillä on huomattavasti enemmän tilaa ”hengittää” ja luoda lunta laajemmalle alalle. Tuli mieleen, että lumi yhdistää taidokkaasti niin stadilaisen kuin böndeläisen – ja ”hätähuuto” tehokkaampien aurauskalustojen puolesta on yhteinen niin kaupungeissa kuin maaseudulla.
Yhteistä puhumista siis riittää ja sääilmiöiden lisäksi niitä löytyy mm. tämän kuun alussa käynnistyneestä CAP27-kiertueesta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avasi kiertueen maanantaina (4.2) täällä Etelä-Savossa Pieksämäellä jatkaen Pohjois-Savoon Iisalmeen. Kiertueen aikataulusta informoitiin mm. www.mmm.fi/cap27-sivuilla. Kiertueen tarkoituksena on kuulla kansalaisia EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisesta.
Aina kun puhutaan uudistamisesta ja uudesta toimintakaudesta maatalouspolitiikan saralla, se herättää niin toiveita kuin toivottomuuttakin. Toivottomuuden tila juontaa juurensa jo osittain niiltä ajoilta, kun Suomi liittyi EU:hun. Maataloudessa totutun toimintatavan radikaali muuttuminen suomalaisen viljelijän arjessa aiheutti paljolti ristiriitaisia tuntemuksia ja myös osittain tunnetta siitä, että toiminta ei ollut ”omissa käsissä”. Varmasti näin on ollutkin, sillä yhtäkkinen karttojen pyörittely ja erilaisten ehdonalaisuuksien täyttäminen ja asioiden kirjaaminen sen varsinaisen käytännön työn tekemisen rinnalla tuntuivat oudoilta ja vierailta. Ajan kuluessa näistä on jo muodostunut tiloille rutiineja ja tilan toimintaa mahdollistavia tekijöitä.
Olen aiemmin maininnut, että luomutiloilla asioiden kirjaaminen ja dokumentointi ovat olleet (jos näin voi asian ilmaista) tuttua kauraa jo ennen EU:hun siirtymistä. Tältä osin luomuviljelijät näkevät nykyisten ehdonalaisuuksien tuottavan heidän toiminnalleen jonkinlaista lisäarvoa, kun heidän tiloja auditoidaan joka vuosi. Tilan toiminnan tarkastelu ulkopuolisen silmin luo ja tuo uskottavuutta koko ketjun toimintaan ja lisää luottamusta ja arvostusta ruoantuottajaa kohtaan. Paljon puhuttu byrokratia on käännetty mahdottomuuden sijaan mahdollisuudeksi.
Lepän näkemys CAP-suunnitelman sisällöstä painottuu viljelijään ja ruokaan. Toiminnan kannattavuus ja kilpailukykyisyys ovat keskiössä toiminnan kestävyyttä unohtamatta. Uudistamisen myötä EU:ssa päätettäisiin yhteiset tavoitteet ja yhteinen viitekehys. Jäsenmaat saisivat enemmän valtaa päättää alueensa tukikokonaisuuden sisällöstä, valvonnasta ja seurauksista. Tästä syystä liikkeelle lähtenyt CAP27-kiertue on tärkeä ja mahdollinen paikka tuoda esille erilaisia näkökulmia. Uudistukseen liittyvä työpajatyöskentely mahdollistaa myös näkemysten esille tulon yhdessä eri alan asiantuntijoiden ja viljelijöiden kanssa – ja sitä kautta yhteisten näkemysten muodostumisen.
On siis vaikuttavuuden ja myös toinen toisemme valmentamisen paikka. Yhteisillä näkemyksillä ja linjauksilla mahdollistamme paljon asioita hyvän ja toimivan lainsäädännön aikaan saamiseksi. Valmennus on tullut myös useasti esille, ja nyt voimme paitsi valmentaa kukin itseämme ja toisiamme, myös koko ruokaketjua työstämään tulevasta ohjelmakaudesta sellaisen, jolla ministerin mainitsema kannattavuus ja kilpailukykyisyys ruoantuotannossa säilyy. Ei pidä jäädä ajatuksissa vaikuttamattomuuden tilaan, vaan lähdetään tavoittelemaan yhdessä kestävällä pohjalla toimivaa järjestelmää – yritetään ainakin luoda siitä sellainen. Luomisen iloa kaikille!
