Pitching avannosta
KOLUMNI
Avantouinti on ihanaa, mutta miltä kuulostaisi, jos jäiden seasta pitäisi vielä pitää puhe ja myydä oma yritysideansa?
Niinpä. Tämä on kuitenkin missio Oulussa maaliskuussa järjestettävässä ”Polar Bear Pitching” – tapahtumassa. Kyseessä on oululainen liikeideakilpailu, jossa ”pitchataan”. Torin edustalla puheet pidetään suoraan merestä. Samalla pyritään lyhyellä puheella vakuuttamaan sijoittajat, yleisö ja tuomarit oman yritysidean kannattavuudesta. Pääpalkintona finaalin voittanut start-up-yritys saa 10 000 euroa puhdasta rahaa yrityksensä kehittämiseen.
Kuulostaa riittävän hullulta ajatukselta ollakseen pohjalainen. Esityksen pituutta ei kilpailussa rajoiteta, mutta avannosta pidettynä puheen pituudesta tuskin tulee ongelma. Tapahtuma on kuitenkin muutakin, kuin kilpailu. Se on konferenssia ja työpajoja.
Jotta asia ei jäisi pelkästään start-up-yritysten varaan, järjestetään meille maaseudun aluetiedottajille samaan aikaan koulutus, jonka osana pääsemme testaamaan suullisen viestintämme pätevyyttä dippaamalla itsemme puheen ajaksi kylmävesialtaaseen.
Saapa nähdä, poikiiko Polar Bear Pitching rinnakkaistapahtumia Etelä-Savoon. Norjan Tromssaan se on jo poikinut oman osakilpailunsa tammikuussa. Muutenkin tällaiset ”jääkarhutapahtumat” saavat positiivisesti huomiota mediassa, jopa kansainvälisessä.
Avannosta bitchaajille sanottakoon, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Lisäksi kaikkein tärkeintä viestinnässä on saada viesti perille. Hyvässä viestissä tai myyntipuheessa pitää unohtaa kaikki turhat jargonit. Kenenkään ei kannata puhua vain sisäpiirilleen. Siksi yhtenä ohjeena onkin oksentaa heti alkuun kielenkäytöstään viheliäiset sanat, kuten sidosryhmät, artiklat, käytänteet ja ohjelmakaudet.
Yhtä kuutamolla ihmiset ovat yleensä myös sanasta Leader. Monet maaseuturahaston tukea hakeneet yritykset ja yhdistykset tietävät myös olleensa ”hyrrällä” päästään hakulomakkeita täyttäessään ja yritystukia ja kehittämis- ja investointitukia vertaillessaan.
Leader-rahalla tai Ely:n maaseutuohjelman tuella on kuitenkin tarkoitus sparrata maaseudun yrityksiä huippukuntoon. EU-raha on tarkoitettu kiertoon ja meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Sillä voidaan kehittää vireää toimintaa myös kylillä ja yhdistyksissä.
Pelkästään valokuitukilometrejä on rakennettu Etelä-Savoon 232 kilometriä ja koko Suomeen 1300 kilometriä vuosien 2016-2018 aikana.
Komissio kuvaa EU:n aluepolitiikan suuntaa uudelle ohjelmakaudelle 2021–2027 sanoilla: älykkäämpi, vihreämpi ja verkottuneempi Eurooppa. Sitä ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan tumput suorana. Jos halutaan oikeasti älykkäämpää ja vireämpää maaseutua, on paras lyödä hynttyyt yhteen ja ryhtyä itse tekemään. Tarvitaan kipinää ja tulisieluja sekä aktivaattoreita kylätoimintaan. Myös osuustoimintaa on ryhdytty taas elvyttämään.
Etelä-Savossakin järjestetään huhtikuun alussa Etelä-Savon kulttuurileijonien luola. Tilaisuus on tarkoitettu luovien alojen ja kulttuurin toimijoille, yrityksille, organisaatioille, ammatinharjoittajille ja harrastajille sekä näiden kumppaneille ja verkostoille. Kyllä leijona aina jääkarhun voittaa! Vai mitä?
Tiina Judén
Kirjoittaja on Maaseutukuriirin tiedottaja
Etelä-Savon maaseutuohjelmien viestintähanke
