Biotalouskampuksen keksinnöt tähtäävät tulevaisuuteen

Mustasotilaskärpästen toukka-armeija herkuttelee eloperäisellä biomassalla. Aurinkokennojen ja poltettavien materiaalien tehoa lämmöntuotannossa testaillaan. Siinä muutama esimerkki Tarvaalan Biotalousinstituutin arjesta.

Rajupusu Leader ry järjesti osana Biotalous tutuksi -hanketta opintomatkan Saarijärvelle Tarvaalan Biotalouskampukselle marraskuun alussa. Kampuksella opiskelevat sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston että Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilaat. Biotalouskampuksella on osaamista bioenergiasta, ruokatuotannosta, ravinteiden kierrätyksestä, puhtaista vesistä ja uusista biotalouden tuotteista.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto eli POKE tarjoaa maatila- ja metsätalouden sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinto-opetusta. Saarijärven lisäksi opetusta on Viitasaarella ja Äänekoskella. Opetuksessa käytetyt tilat laajenevat luokkahuoneista muun muassa pihattonavettaan ja konehalliin sekä peltoviljelmiin, metsiin ja luontoon.

Opintomatkalaiset saivat kuulla, että opiskelijoita on yli 2500. Valmistuttuaan he työskentelevät muun muassa maanviljelijöinä, raskaskoneosaajina, eläintenhoitajina, metsureina, metsäenergian tuottajina, ympäristönhoitajina ja luonto-ohjaajina. Ympäristöasiat ja kestävä kehitys ovat osa opintoja.

– Tarvaalassa on ollut opetusta jo 151 vuotta, joten on tietoa ja taitoa, miten tähdätä tulevaisuuteen kestävästi, totesi POKE:n luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusjohtaja Pekka Janhonen.

Ammattiopistossa on käytössä uutta tekniikkaa, muun muassa robotteja.

– Asioita pystytään tekemään tänä päivän paremmin kuin aiemmin, mutta osata pitää ja tietoa pitää hallita, hän jatkoi.

Janhonen kertoi, että POKE:lla on käytössään muun muassa konehalli, jossa opiskelijat oppivat raskaskoneiden korjaamista.

– Metsäkoneenkuljettajaksi voi opiskella monessa paikassa, mutta vastaavaa raskaskoneiden korjausopetusta ei opeteta missään muualla kuin meillä.

BIND-bioinnovaatioiden edistämishanke

Biotalousinstituutin varajohtaja Tapani Sairanen veti opintoryhmäläisille hanketoiminnan yleiskatsauksen.

– Tällä hetkellä meneillään on 30 tutkimus- ja kehityshanketta, esimerkiksi vesiosuuskuntien isännöin kehittäminen ja maatalouden digitaalisten verkko-opintomateriaalien tuottaminen, Sairanen kertoi.

Hankkeita toteutetaan myös kansainvälisellä tasolla, esimerkiksi Ghanaan on toteutettu jätevesi- ja viemäröintihanke.

BIND – bioinnovaatioiden edistämishankkeessa testataan biotalouden keksintöjä ja kaupallistamista. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti sekä SSYP Kehitys Oy ja Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy. Hankkeen tuloksia hyödynnetään uuden toiminnan käynnistämisessä sekä toimintamallin hyödyntämisessä muilla alueilla. Hankeaika alkoi tammikuussa 2018 ja kestää ensi vuoden loppuun saakka.

– Tähän mennessä on tullut 61 ideaa, joista 15 on otettu jatkoon ja 10 toteutettu.

– Heitetään rukkanen kentälle, jos joku tarttuisi työhön tai jos jollakulla olisi riittävästi hartioita toteuttamiseen.

Biotalouden ja energiatuotannon tutkimus- ja tuotekehitystyötä

Tarvaalan kampuksella sijaitseva Biotalousinstituutti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinahjo, josta valmistuu agrologeja. Tutkimus- ja tuotekehitys ovat biotalousinstituutin opetustarjonnan kärjessä.

– Kampuksella on muun muassa tuotekehitys- ja testausympäristö, joka on ainutlaatuinen, kertoi johtaja Minna Lappalainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Erilaisten energiavaihtoehtojen tehokkuutta tutkitaan esimerkiksi aurinkokennojen, polttoaine- ja kattilatestauslaboratorioiden avulla. Yritysyhteistyötä hyödynnetään osana opintoja. Oppilastyönä toteutetaan muun muassa ympäristönmittaus- ja näytteenottopalveluja sekä suunnittelu- ja testauspalveluja.

– Vahvuutenamme on maaseudulla sijaitseva kampus, joka toimii aidossa ympäristössä.

Energiatehokkuuden lisäksi kampuksella tutkitaan monia muitakin asioita. Esimerkkinä Lappalainen kertoi mustasotilaskärpästutkimuksesta. Kampuksella kasvatetaan kärpäsentoukkia, jotka käyttävät ravinnokseen eloperäistä biomassaa.

– Kärpästen armeija syö biomassan joukosta orgaaniset osat pois kuukauden mittaisen elinkaarensa aikana. Sinä aikana ne kasvavat kaksi-kolme kertaa oman painonsa verran ja luovat kuorensa viisi kertaa.

Syömätalkoiden tuloksena biomassasta jää jäljelle kuivaa, jauhomaista turvetta, jota voi käyttää esimerkiksi maaperän lannoitteena. Toukkien jäljiltä biomassa mahtuu pienempään tilaan, jolloin se on helpompi kuljettaa.

– Toukat ovat hyviä likaisten massojen puhdistajia. Ne vähentävä biomassasta hometta, bakteereja, torjunta-aineita ja lääkejäämiä.

Toukasta itsestään hyödynnetään kaikki osat. Toukka jättää kasvaessaan jälkeensä tyhjän kotelon, joka sisältää kitiiniä. Sitä käytetään esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden ja kemianteollisuuden raaka-aineena. Prosessin aikana pulskistuneet toukat hyödynnetään eläinten rehuna. Jalostettuna ne soveltuvat ruoaksi kaloille ja siipikarjalle. Ravintoarvoltaan ne soveltuvat oivallisesti rehuksi. Toukat sisältävät 45 prosenttia proteiinia ja 44 prosenttia rasvaa.

– Rasva on mahdollista erottaa biopolttoaineeksi.

Testausolosuhteissa on havaittu, että 10 kilosta kasvisseosta voidaan saada jopa seitsemän kiloa kärpäsen toukkia.

Toisena T&K-esimerkkinä Lappalainen mainitsi hankkeen, jossa tutkitaan sairaaloiden muovipintojen korvaamista puulla.

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittyminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että puupohjaisilla luonnonmukaisilla orgaanisilla yhdisteillä on merkittävä kyky rajoittaa bakteeritoimintaa. Hanke tuottaa yhteenvedon puuperäisten antimikrobisten yhdisteiden ja biopohjaisten materiaalien soveltamismahdollisuuksista ja käytön aloittamisesta sairaalaympäristössä. Samalla luodaan edellytyksiä uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen.

– Liikkeenjohdon asiat tuodaan opinnoissa vahvasti esille. Ensi syksynä meillä alkaa AgriBusiness School, jonka opiskelijoilla on opintojen lopussa valmis, testattu liiketoimintasuunnitelma takataskussaan, iloitsi Lappalainen.

Teksti ja kuvat: Sofia Flygare

Biotalous tutuksi -hanke on Rajupusu Leader ry:n tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on tiedottaa alueen yrityksille ja asukkaille biotalouden mahdollisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä.