Ruokaketjun vastuullisuus esillä ruokasektorin tulevaisuustärskyissä
Ruokasektorin tulevaisuustärskyt -seminaari järjestettiin marraskuun puolivälissä Saimaa Stadiumissa Mikkelissä. Seminaari oli osa KURVI – kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeen tapahtumia. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus.
Seminaaripäivän teemana oli ruokasektorin vastuullisuus. Kuluttajat ovat yhä suuremmassa määrin kiinnostuneita raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperästä, vaikutuksista hyvinvointiin sekä tuotannon ilmastovaikutuksista.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, emerita Sirpa Kurppa luennoi tämän päivän kasvavista haasteista ruokaketjun vastuullisuutta tarkasteltaessa. Vastuullisuus koostuu muun muassa ympäristöön, tuoteturvallisuuteen, ravitsemukseen, työhyvinvointiin ja eläinten hyvinvointiin kohdistuvista haasteista. Lainsäädäntö määrittelee raamit, joihin ihmisten kasvava ympäristö- ja hyvinvointitietoisuus tuo oman lisänsä. Passiivisesta vastuullisuudesta ollaan siirtymässä reaktiiviseen, proaktiiviseen, uutta etsivään ja luovaan vastuullisuuteen. Uudet ajattelumallit ovat tuoneet tullessaan muun muassa jakamistalouden ja luomun suosion kasvamisen.
Globaalin tarkastelunäkökulman rinnalla kulkee paikallinen näkökulma. Eri puolilla maapalloa asuvat ihmiset elävät erilaisissa olosuhteissa.
– Maailma on repivässä muutostilassa. Monet ajurit ajavat ihmiskuntaa eri suuntiin; on esimerkiksi käynnissä rajun urbanisaatio.
Hän totesi, että ruokakeskustelusta puuttuu systeeminen näkökulma. Jopa tahallista väärinymmärrystä esiintyy.
Pidetäänkö tuottajavastuu Suomessa vai siirretään ulkomaille?
Luomuviljelijä ja -karjankasvattaja Esko Rissanen Hyvätuuli Highland Oy:stä totesi, että vastuu kuluttajalle esimerkiksi tuoteturvallisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista on itsestäänselvyys Suomessa. Yritys on kasvattanut luomunautoja parisenkymmentä vuotta.
– Onko meillä oikeus jättää omat ruoantuotantoresurssit hyödyntämättä? Onko meillä maksukykyisinä oikeus ostaa halpoja tuotteita köyhien edestä? Entä tehdäänkö vesijalanjälki Suomessa vai poissa silmien alta ulkomailla? Rissanen heitti ilmaan pohdittavaa.
Hän totesi, että ympäristövastuun osalta maatilat kantavat huolta muun muassa luonnon monimuotoisuuden kaventumisesta.
– Ilmastovastuusta on saatavilla liian vähän tietoa siitä, miten asioita sovellettaisiin käytäntöön. Entä tarkastellaanko asiasta puhuttaessa maatilaa vai maataloutta yleisesti vaiko karjan kasvatusta? Nurmen- vai naudanlihaa, kumpaako tuotan?
Ruokahävikin tehostamiseen kiinnitetty huomiota kaupassa
K-kauppias Esa Kettunen kertoi, että Kesko on valmiiksi määritellyt arvomaailman, jossa kauppiaiden on huomioitava ympäristöasiat kuten hiilijalanjälki, kierrätys myös muovin osalta, vastuulliset tuotteet, pakkausmateriaalit ja henkilökunnan hyvinvointi. Hän pyörittää Savonlinnassa K-supermarket Eväskellaria, K-Market Hernemäkeä ja K-Market Pihlajaniemeä yhdessä vaimonsa Sari Kettusen kanssa.
– Kaupoissamme otamme huomioon myös sen, miten asiakkaat kokevat vastuullisuuden.
Hän kertoi, että ruokahävikkiä on vähennetty hedelmien bulkkimyynnillä, hyväntekeväisyyslahjoituksin ja tuotteiden hintoja alentamalla. Energiansäästöön on kiinnitetty huomiota valaistuksen ja kylmälaitteiden osalta. Kaupassa on kierrätyspisteet pulloille, tölkeille, pattereille ja roskille.
– Esimerkiksi kaupassamme K-supermarket Eväskellarissa Kellarpellossa käy viikoittain noin 7000 asiakasta ja päivittäin käsittelemme noin 2500 pulloa ja tölkkiä. Kaupan takahuoneessa tehtävä kierrätyslajittelu on ollut jokapäiväistä arkeamme jo pitkään.
Kauppias kertoo, miten paikallisen Kellarpellon alakoulun kanssa on tehty yhteistyötä. Koululaiset saivat suunnitella kaupalle kierrätettävän ostoskassin.
– Kierrätettävä kassi oli niin suosittu, että kaikki kassit hävisivät hetkessä.
Tuotevalikoima on osa kaupan vastuullisuutta.
– Olemme päättäneet suosio kotimaista tuotantoa. Paikallisten tuottajien tuotteita on otettu valikoimiimme.
Hyvää Suomesta -merkki kertoo kotimaisuudesta
Markkinatutkimuspäällikkö Milla Alanärä Foodwest Oy:stä esitteli kuluttajatutkimuksen tuloksista. Tutkimus paljasti muun muassa, että eläinten hyvinvointia, ympäristöasioiden huomioimista ja tuoteturvallisuutta pidettiin tärkeinä. Vastaajat kokivat kotimaisten tuotteiden ostamisen vastuullisena.
– Hyvää Suomesta -merkki kannattaa olla pakkauksissa isolla, jotta se löytyy helposti.
Vastuullisuus oli otettu huomioon myös seminaaripäivän tarjoiluissa. Pannukakussa oli hyödynnetty tähteeksi jäänyttä aamupalapuuroa, kasvislihapiirakassa ylijäänyttä perunasosetta ja smoothiessa jämäsalaattia.
Teksti ja kuva: Sofia Flygare
