Hirsimestari kengittää, piiluaa ja rakentaa uutta

Hirsimestari Vesa Sairanen on yli sadan hirsirakennuksen mies. Hänen yrityksensä Hirsirakennukset V. Sairanen aloitti toimintansa Punkaharjun Hiukkajoella vuonna 1993. Yrityksen liikeideana on hirsirakennusten veistäminen käsipelillä perinteisiä metodeja hyödyntäen sekä korjausrakentaminen.

– Olen maanviljelijän poika ja jatkoin tilan pitoa. Pientilallamme oli seitsemän lehmää. Liiketoiminnan muutos tuli ajankohtaiseksi 1990-luvulla, joten perustin maatilanpidon rinnalle hirsirakennusyrityksen, valottaa Sairanen yrityksensä alkutaivalta.

Aika oli myös siten otollinen, että 1960-luvulta lähtien yhteiskunnassa oli tapahtunut isoja muutoksia. Ihmiset olivat vaurastuneet. Samaan aikaan vapaa-aika oli lisääntynyt. Oma kesämökki järven rannalla kiinnosti yhä useampia.

– Nykyisin hirrestä tehdään omakotitaloja. Puurakentaminen on kasvattanut suosiotaan myös julkisissa rakennuksissa.

Parhaillaan rakenteilla olevan hirsisen omakotitalon loppusijoituspaikka tulee olemaan Savonlinnassa.

Perinnehirsirakentamiseen oppia koulun penkiltä ja vanhoista rakennuksista

Monen vuoden ajan Sairanen teki hirsirakennuksia maatilan pidon ohessa.

– Siten toimeentulo ei ollut yhden kortin varassa.

Samalla hän kasvatti osaamistaan suorittamalla talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon, jonka aiheena olivat vaativat hirsityöt, vaativat puukorjaukset ja yrittäjyys.

Tietämystään hän kasvatti myös käymällä paikan päällä valokuvaamassa ja katsomassa, millä tekniikoilla vanhoja hirsitaloja oli ennen muinoin rakennettu. Perinnerakentaminen ja erityisesti nurkkien salvokset kiinnostivat. Tunnettuja nurkkasalvoksia on yli sata. Yleisimmät ja Sairasen yrityksessä käytössä olevat ovat koirankaula, lohenpyrstö, hammassalvos eli lukkonurkka, piilolukko ja satulasalvos.

– Kiersin katselemassa vanhojen hirsitalojen nurkkaliitoksia. Vaimolla oli neule mukana niillä reissuilla; hän teki autossa käsitöitä sillä välin, hymyilee hirsimestari.

Vesa Lahtinen vuolee lukkonurkkaa. Taustalla näkyy lanssi, joka toimii korjausrakentamisessa tarvittavien hirsien varastona.
Perinnehirsirakentaja Vesa Sairanen kertoo, että yritys käyttää hirsirakennuksissa kuutta eri nurkkatyyliä. Kuvassa lukkonurkka.
Hirsirakennuksissa käytetään järeää tukkipuuta, jota saadaan yli sadan vuoden ikäisistä männyistä ja kuusista.

Hirsitalo rakentuu yli sata vuotta vanhasta, järeästä puuta

Yrityksen alkutaipaleella hirsirakennusten raaka-aineet saatiin omasta metsästä.

– Nykyisin 99 prosenttia raaka-aineesta ostetaan. Käytämme rakennuksissa järeää tukkia, jota saadaan yli 100-vuotiaista männyistä ja kuusista. Näin kookkaita puita on tarjolla enää vähän, joten niistä voi tulla vielä pulaa, pohtii Sairanen.

Tukit kaadetaan talvella ja niiden annetaan kuivua taapelissa kesän yli, minkä jälkeen päästään rakentamaan. Sairasen yrityksessä kaikki työvaiheet tehdään käsin. Tukit sahataan pelkkahirreksi, jonka sivut tulevat suoriksi.

Ekologisuus kulkee perinnehirsirakentamisessa mukana kautta linjan. Pelkkahirsien veistossa ylijäävät lastut hyödynnetään naapuritilalla eläinten kuivikkeena. Lastut kiinnostavat myös viherpeukaloita, sillä niitä voi käyttää puutarhoissa katteena.

– Perinnehirsitaloissa eristeenä käytetään pellavaa. Nyt rakenteilla olevaan taloon eristeeksi on tulossa lampaanvillaa.

Vesa Sairanen asuu perheineen rakentamassaan perinnehirsitalossa, joka on saanut vaikutteita muun muassa karjalaiskylä Bomban talosta.
Perinnehirsirakentaminen mahdollistaa yksityiskohtien ja koristeellisuuden huomioimisen talonrakennuksessa.

Korjausrakentamisen taitaa enää aniharva

Yrityksellä on noin 4 – 5 työntekijää, jotka taitavat puurakentamisen työvaiheet veistosta nurkkaliitosten tekemiseen sekä kehikkojen kasaamiseen.

Yrittäjä kertoo, että Keski-Euroopan maissa kuten Saksassa, Sveitsissä ja Virossa hirsiosaamista on pidetty yllä koko ajan, mutta Suomessa taito rapistui sotien jälkeen. Korjausrakentaminen on niin kysyttyä, että kesäkaudet yritys tekee pelkästään korjausrakentamista eri puolilla Suomea. Työsarkaan kuuluu hirsirakennusten kengitystä, piiluamista ja vuosihuoltoa.

Kengittäminen tarkoittaa hirsirakennuksen alimpien hirsien uusimista. Piilutuksessa hirsiseinä veistetään mahdollisimman suoraksi ja sileäksi veiston kaunis kuviojälki säilyttäen. Piilutus sulkee puun solukon. Tuoreessa hirressä piilutus nostaa puun pintaan ohuen pihkakerroksen, joka toimii sääsuojauksena.

Uusiakin työmetodeja on käytössä.

– Uutuutena teemme kuivajää- ja soodapuhallusta. Niillä poistetaan rakennusten vanhoja maalipintoja sekä puhdistetaan hirsiseiniä.

Hirsiseinän väri voi vaihdella samankin rakennuksen eri sivuilla riippuen muun muassa siitä, onko seinä varjon vai auringon puolella.

Uudisrakentaminen taivasalta sisähalliin

– Talvisin teemme uustuotantoa Hiukkajoella. Hirsikehikot veistetään ja kasataan veistopaikalla. Kun kehikko on valmis, hirret numeroidaan, kehikko puretaan ja kuljetetaan rakennuskohteeseen. Pystyttäminen vie osaavalta tiimiltämme 1 – 2 päivää.

Käsityönä tehdyn keskikokoisen hirsiomakotitalon kehikkoon Sairanen arvioi menevän aikaa noin kahdesta kolmeen kuukautta.

– Veistäjä veistää noin kymmenen metriä puuta päivässä.

Yritys on tähän saakka toiminut taivasalla. Etelä-Savon Ely-keskus on myöntänyt yritykselle rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 – 2020 tuotantotiloiksi soveltuvan sisähallin rakentamiseen. Halli rakentuu kesän 2020 aikana.

Aiemmin yritys on saanut tukea muun muassa työkalujen hankintaan ja korjaustöissä tarvittavien hirsien varaston rakentamiseen.

– TE-keskus ja Ely-keskus ovat hyviä yhteistyökumppaneita yritystoiminnassa. Ilman avustuksia investointilinja ei olisi ollut näin voimakasta, yrittäjä kiittää.

Lisätietoja perinnehirsirakentamisesta yrityksen sivuilta: www.hirsirakennukset.net

Teksti ja kuvat: Sofia Flygare

 

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja