Merkkihenkilöt ja yhteiskunnan murrokset eläviksi hautausmaan kulttuurikävelyillä
Rantasalmen Kotiseutuyhdistys toteutti Rajupusu Leaderin ry:n kehittämishankkeena hautausmaalle kuusi kulttuurikävelyä, jotka esittelevät menneiden vuosisatojen elämää ja paikkakunnalla eläneitä ihmisiä. Hankkeen tyyssijana on Rantasalmen hautausmaa, jota kierrellessään kulttuuriretkeläinen voi samalla tutustua menneisyyteen joko lukemalla kertomuksia paperilta, verkkosivuilta tai kuuntelemalla podcasteja. Viimeisiin avaimena toimivat QR-koodit, jotka avautuvat matkapuhelimen sovelluksessa.
– Kirjastosta ja kirkosta on saatavilla paperitulosteita, joista tarinoita voi lukea, kunhan koronavirus lakkaa vaivaamasta, toteaa hankkeen ideoija Eija Guttormsen.
Guttormsen on perehtynyt Rantasalmen historiaan ja kirjoittanut kulttuurikävelyjen tekstit. Teemat jakautuvat aikajanalle, joka alkaa 1700-luvulta päättyen 1920-luvun tapahtumiin.
– 1700-luku oli Rantasalmen suuruuden aikaa. Rantasalmi oli Suomen toiseksi tiheimmin asuttu pitäjä heti Turun jälkeen ja myös yksi keskeisistä koulupitäjistä: 1700-luvun lopulla Rantasalmella toimi sekä säätyläisten lapsille suunnattu triviaalikoulu että koko Ruotsin valtakunnan ensimmäinen maavoimien kadettikoulu. Myös rahvaan lapsille tarjottiin opetusta maankuulun koulumestari Fredrik Hörningin johdolla. Elettiin säätyläistön vallan ja kartanokulttuurin aikaa, hän valottaa Rantasalmen aikoja mahtipitäjänä.
Historian lehtiä selaillessa 1800-luvun loppupuolisko nousi kulttuurikävelyjen teemaksi, koska tuolloin yhteiskunnan valtarakenteissa tapahtui suuri muutos.
– Monet kartanot siirtyivät etuoikeutensa menettäneiltä aatelisilta maanviljelyksellä ja metsäkaupoilla vaurastuneille suurtilallisille, jotka nousivat pitäjän nokkamiehiksi.
Yksi kierroksista sijoittuu sisällissodan jälkeiseen aikaan 1920-luvulle.
– Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä myös työväestö sai äänensä kuuluville ja kunnan hallinto siirtyi sosiaalidemokraateille. Kansakouluja rakennettiin joka kylälle. Osuustoiminta vahvistui. Kauppoja ja pankkeja perustettiin niin kirkonkylän taajamaan kuin sivukylillekin.
Omaksi aihekokonaisuudekseen valikoitui Jumikkalan kartano.
– Osa hautausmaasta ja ’uusi’ vuonna 1904 rakennettu kirkko sijaitsevat Jumikkalan entisillä mailla. Jumikkalan omistaneen Baggen suvun kierros sijoittuu hautausmaan Jumikkalan puoleiseen päähän. Kesällä onkin hyvä käydä Jumikkalan piha-aitassa Marttojen kahvilassa herkuttelemassa hautausmaakävelyn päätteeksi.
Rantasalmelaisille merkki- ja kulttuurihenkilöille on omistettu erillinen kierros. Lisäksi ohjelmistossa on ”Karumpien kertomusten kierros”, joka kertoo kuolemasta ja siihen liittyvistä tavoista ja ajatuksista.
Viime kesänä Guttormsen veti hautausmaalla kolme opastettua kulttuurikävelyä.
– Kesävieraiden kirkkopyhänä osallistujia oli sateisesta säästä huolimatta nelisenkymmentä.
Rantasalmen Taiteiden iltana toteutettuun Karumpien kertomusten kierrokseen osallistui jopa 80 henkilöä.
– Se oli jännä kierros, joka tehtiin pimeällä öljylamppujen valossa.
Myös tälle kesälle on suunnitteilla ainakin yksi opastettu kulttuurikävely, mikäli se suinkin pystytään epidemian vuoksi toteuttamaan.
Maaseutupitäjä luovuuden kehtona
Guttormsen sanoo olleensa aina kiinnostunut historiasta.
– Olen myös tykännyt kuljeskella hautausmailla. Kulttuurikierroksia kirjoittaessani sain yhdistää nämä kaksi mielenkiinnonkohdettani.
Hän kertoo, että laajaan lähdeaineistoon perehtyminen ja tarinoiden kirjoittaminen oli työläs, mutta palkitseva prosessi. Tärkeä osa työtä oli myös paikallisten haastatteleminen. Haastatteluihin osallistuminen oli hankkeen talkootyötä. Talkootyönä tehtiin myös nettisivut ja kartat kulttuurikierroksia varten sekä luettiin osa teksteistä QR-koodien avulla kuunneltavaksi.
Projektiin Guttormsen päätyi monien aikaisempien vuosien tapahtumien saattelemana.
– Vuosina 2014–2015 luetteloin Rantasalmen virkistys- ja sivistyssäätiön palkkaamana Jumikkalan omistaneen hammaslääkäri Sisko Baggen jäämistön. Bagge, joka testamenttasi omaisuuttaan Jumikkalan säätiölle, oli aloittanut museon kasaamisen Jumikkalan piharakennukseen. Tein työn loppuun ja samalla tutustuin laajemminkin Rantasalmen historiaan.
Eija Guttormsen katsoo Rantasalmea tulokkaan silmin. Hän muutti paikkakunnalle Muuramesta kymmenisen vuotta sitten.
– Muuttaminen maaseudulle on tehnyt tästä kaikesta mahdollista. Maaseudulla joutuu ja pääsee tekemään ihan eri tavalla kuin kaupungissa. Rantasalmella on paljon aktiivisia yhdistyksiä. Ympäristö on otollinen; verkostoituminen ja ihmisiin tutustuminen käy helposti, hän iloitsee.
Rantasalmen kotiseutuyhdistys sai Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 rahoitusta Hautausmaan kulttuurikävelyt -hankkeeseen Rajupusu Leader ry:n myöntämänä. Hankkeessa luotiin kuusi eri teemaista kulttuurikävelyä Rantasalmen hautausmaalle. Hanke toteutettiin 1.5.2019–29.2.2020 välisenä aikana.
Teksti: Sofia Flygare
Kuvat: Eija Guttormsen, Rantasalmen Kotiseutuyhdistys
Lisätietoja Rantasalmen hautausmaan kulttuurikävelyistä >>
