Hopearistin kätketty salaisuus

Arkeologi Juha Ruohosen kämmenellä lepäsi isokokoinen riipuskoru. Risti löytyi Juvalla sijaitsevan Partalan kartanon pellosta, noin viidenkymmenen metrin päästä päärakennuksesta, koivukujan katveesta.

– Risti on hopean, tinan ja kuparin sekoite, johon on todennäköisesti kierrätetty vanhoja koruja raaka-aineena. Sen keskellä on nauhapunoskoristelu. Siinä on vaikutteita muualta tulleesta sekä paikallisesta kulttuurista.

Samalle aikakaudelle ajoittuvia ristiriipuksia tunnetaan Suomesta vain muutama kymmenen.

– Juvan risti on uniikki. Toista samanlaista ei ole. Kaulakoruhan se on ollut aikoinaan, mutta sitä ei voi tietää, kenelle se on kuulunut. Se on soveltunut sekä naiselle että miehelle. Vaikka se on muodoltaan risti, sitäkään ei voida tietää, onko se kantajalleen ilmentänyt kristinuskoa.

Partalassa tehtiin systemaattisia arkeologisia tutkimuksia vuosina 2015–2017. Partalan historiasta tiedetään, että se oli kruunun kuninkaankartano 1500–luvun puolivälissä, minkä jälkeen se jatkoi varakkaana maatilana. Nykyisin tilan omistaa Juvan kunta.

Savon maakuntaa on perinteisesti ajateltu köyhänä alueena.

Tutkimuksiin ryhdyttiin ennakko-odotuksin, että koska kartanon historiaa tunnettiin menneiden vuosisatojen ajalta asiakirjojen perusteella, saattaisivat kaivaukset paljastaa aiemmin paikalla eläneiden ihmisten esineistöä. Niin tapahtuikin, mutta huimasti odotukset ylittäen. Tarkemmat tutkimukset paljastivat pellosta löytyneen ristin sijoittuvan rautakauteen, noin 1100- ja 1200-lukujen taitteeseen.

Partalan tunnettu historia syveni hetkessä kolmellasadalla vuodella.

Maan uumenista nousi kaivauksien aikaan muutakin.

– Partalasta löytyi valtavan hieno määrä esineitä, esimerkiksi Saksasta 1500- ja 1600-luvulla tuotujen viinikannujen ja juomalasien sirpaleita. Kaakeliuunin palat kuuluvat Suomen vanhimpiin, vastaavia löytöjä on aiemmin vain neljästä paikasta, joista yksi Turun linnassa. Löydöt kertovat, että Partalassa on ollut vaurasta samoin kuin Suomen rannikkopitäjissä. Tieto tuo uutta näkökulmaa savolaiseen kulttuuriin.

Ruohonen toteaa, että tutkimukset olivat siinäkin mielessä merkittävät, että vastaavaa ei ole Juvalla tai koko sisämaassa aiemmin tehty. Esineistöä tutkitaan edelleen Ruohosen työpaikalla Turun yliopiston arkeologian laitoksella. Opiskelijat hyödyntävät esineistöä myös opinnäytetöissään.

– Erityisen ilahtunut olen siitä, että Partalan kaivauksiin osallistui juvalaisia koululaisia. Historialliset löydöt kohottavat paikallista henkeä. Toivon, että menneisyyden taju iskostuisi nuorten mieliin ja johtaisi pohteisiin, joista olisi heille hyötyä myöhemmin elämässä.

Juvan risti otettiin käyttöön Juvan 575-juhlavuoden logossa vuonna 2017. Alkuperäisestä rististä muotoiltiin pronssinen ja hopeinen riipus nykyihmisten käyttöön. Lähes tuhannen vuoden ikäisellä riipuksella on edelleen kantajia.

 

Partalan viisi vuosisataa -hanke

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 – 2020 rahoitettiin Partalan viisi vuosisataa -hanketta vuosina 2015 – 2017. Hankkeessa kartoitettiin Partalan kartanon koko historiaa yhdistelemällä kansatieteen ja arkeologian tutkimus- ja aineistokeruumenetelmiä, perehtymällä lähdekirjallisuuteen ja asiakirja-aineistoon. Hankkeen tuloksena saatiin esille Partalan historiasta kertovat historialliset lähteet, valokuvat, kartat ja haastatteluaineisto kansatieteilijä Kirsi Vertaisen johdolla. Arkeologiset tutkimukset olivat yksi tärkeä osa hanketta.

Lue lisää Partalan viisi vuosisataa -hankkeen tutkimuksista >>

Partalan vuosisadat kirjaksi -hanke

Partalan vuosisadat kirjaksi -hanke toteutettiin ajanjaksolla 1.2.2018 – 31.12.2019. Ensimmäisen hankkeen aikana esiin saatua aineistoa hyödynnettiin jatkohankkeessa, jonka tavoitteena oli painovalmiin käsikirjoituksen tuottaminen kerätyn aineiston pohjalta Partalan kuninkaankartanosta ja sen lähialueen historiasta.

Julkaisua varten käytiin läpi mittava määrä asiakirjoja, joista vanhimmat ulottuvat 1400-luvulle. Kuninkaankartanon asiakirjat 1500-luvulta ja lähikirjallisuus Savon asutushistoriasta olivat tärkeä osa lähdeaineistoa. Ruotsin suurvallan ajalta 1600-luvulta asiakirjoja löytyi niukemmin. Aineisto kerättiin myös ihmisiä haastattelemalla. Konkreettiset esinelöydöt ja niihin liittyvät tutkimukset lisäsivät tietoa omalta osaltaan.

– Esimerkiksi kartanon pellolta löytynyt puukon kahva on karjalaista alkuperää. Rautakauden lopulla Etelä-Savo on ollut karjalaisten vaikutuspiirissä. Karjalasta voi katsoa myös tulleen maanviljelyksen aallon ja sen myötä pysyvän asutuksen Etelä-Savoon hämäläisvaikutteisen eräkulttuurin rinnalle, toteaa Vertainen.

Partala on ollut yksi merkittävimmistä juvalaisista kartanoista ja yksi parhaiten säilyneistä kuninkaankartanomiljöistä koko sisämaassa. Hankkeissa saatu tieto on hyödynnettävissä matkailupalveluissa, elinkeinotoiminnassa ja kulttuuripalveluiden kehittäjien ja toimijoiden keskuudessa.

Julkaisun ajankohdaksi valittiin vuosi 2019, jolloin Juvan kunta oli omistanut Partalan kartanon täydet sata vuotta.

Lisätietoja Juvan Partala -kirjasta >>

Teksti: Sofia Flygare

Kuvat: Juvan kunta, Juha Ruohonen