Puuseppää tarvitaan tietokoneohjatusta työstökoneesta huolimatta

Ovitehdas Viitakosken Puu sijaitsee Karijoen rinteessä Juvan Kiiskilässä, savolaiselle maaseudulle tyypilliseen tapaan vahvojen metsien keskellä. Metsistä saatavaa puuta yritys hyödyntää liiketoiminnassaankin.

Yritys sai pari vuotta sitten Rajupusu Leader ry:n myöntämänä hanketukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 modernin CNC-työstökeskuksen hankintaan. Uusi kone työstää ovia tietokoneohjatusti.

– Työstökone on nykyisten vaatimusten mukainen. Ovien lisäksi sillä voidaan työstää levyjä, kertoo Viitakosken Puun toimitusjohtaja Antti Kaartinen.

Uusi CNC-työstökeskus työstää ovia tietokoneohjatusti. Koneen käyttäjänä Danila Krishchenko.

Yritys työllistää yksitoista henkilöä. Työstökoneen hankinnalla ei ole ollut vaikutusta yrityksen henkilömäärään.

– Käsityötäkin on. Päällystetyt, laminaatista ja viilusta valmistetut ovet hiotaan, kitataan, maalataan ja viimeistellään käsityönä. Puusepäntaitoja tarvitaan.

Ovet menevät julkisiin tiloihin kuten sairaaloihin, kouluihin ja hotelleihin. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa sekä Keskon, YIT-konsernin, SRV:n, Skanskan ja Neste-yhtymän pääkonttoreissa on yrityksen valmistamia ovia. Myös Helsingissä ja Varkaudessa sijaitseviin ravintoloihin yritys on toimittanut ovia.

Tuotesuunnittelu on kohdekohtaista, joten tyypillisesti ovet poikkeavat paljon toisistaan. Kohteissa käytetään monenlaisia ovia. Kaartinen toteaa, että isossa koulukohteessa voi olla jopa parisataa ovea, sairaalassa jopa tuhansia. Tarvitaan sekä pieniä että suuria ovia, jotka ovat yksilöllisiä.

– Rakennusliikkeet tilaavat meiltä ovia ja lasiväliseiniä. Julkisten rakennusten ovien pitää olla paljon vahvempirakenteisempia kuin kotitalouksissa käytettyjen ovien. Ovien on täytettävä kestävyys-, paloturvallisuus- ja äänieristysvaatimukset.

Ovien lisäksi yritys valmistaa lasiväliseiniä ja ikkunoita.

– Lasiseinät on lasitettu karkaistulla tai laminoidulla lasilla. Karmit ovat joko jalopuupintaisia, lakattuja tai maalattuja mäntykarmeja.

Viitakosken Puu on valmistanut muun muassa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaan, lasiseinistään kuuluisaan Sanomataloon ovia. Rakennus valmistui vuonna 1999.

Suomen Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla on Viitakosken Puun valmistamia ovia. Kuva: Lusto

Ovia jo 1950-luvulta

– Julkinen rakentaminen on melko tasaista toisin kuin omakotitalorakentaminen, toteaa Kaartinen.

Hän on yhdessä veljenä Jukka Kaartisen kanssa jo kolmannen polven yrittäjänä Viitakosken Puussa. Jukka Kaartinen toimii yrityksen tuotantopäällikkönä.

– 1950-luvulla lähtivät ensimmäiset tavarat tehtaalta, kun toiminta alkoi.

Jo sitä ennen, vuonna 1908 käynnistyi veljesten isoisän isän mylly, joka seisoo vieläkin paikallaan Karijoen pientareella. Myllytoiminnan lisäksi suvussa harjoitettiin sahatoimintaa 1900-luvun loppupuolelle.

– Isoisä kävi kokeilemassa pankkiuraa, mutta palasi Karijoelle perustamaan ovitehdasta, koska halusi tehdä työtä käsillä, Kaartinen kertoo ovien valmistuksen taustoista.

1970-luvulta vuoteen 2016 veljesten isä Seppo Kaartinen johti yritystä. Vuodesta 2017 Antti ja Jukka Kaartinen ovat pyörittäneet yritystä yhdessä.

Viitakosken Puun yrittäjät Jukka ja Antti Kaartinen ovat kolmannen polven yrittäjiä.

Puusepistä pulaa

Työntekijöiden saaminen on ollut yksi yrityksen suurimpia haasteita.

– Puuseppien kouluttaminen on ajettu alas. Tähän työhön oppii työn kautta tekemällä ja itsellä pitää olla halu tehdä tätä työtä. Pitkät välimatkat voivat myös muodostua työssäkäynnin esteeksi.

– Yksi työntekijöistämme on tullut meille 14-vuotiaana suoraan kansakoulusta. Onneksi hän on luvannut jatkaa työssä ainakin vielä jonkin aikaa.

Rakennusalalla on myös seurattava jatkuvasti aikaansa.

– Esimerkiksi palomääräykset ovat kiristyneet.

Päänvaivaa toimitusjohtaja kertoo tuottavan myös talouspuolen laskelmien tekemisen, miten yrityksen saa kannattavaksi.

– Pienyritysten investointituet ovat tärkeitä, summaa Kaartinen.

Teksti ja kuvat: Sofia Flygare

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja