Satelliittivalvonta tulee
Ministeri Jari Leppä kiitti eteläsavolaista aktiivisuutta maaseudun ja maakunnan hyväksi.
Teksti ja kuva: Tiina Judén
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiitti eteläsavolaisia viljelijöitä ja viranomaisia aktiivisesta työstä maaseudun hyväksi maakunnassa.
Päivitetty raportti ”Mistä on luovuttu eteläsavolaisten viljelijöiden ja viranomaisten esitysten pohjalta” on kaikkiaan 82-sivuinen ja se julkaistiin tänään maanantaina 16. päivä lokakuuta samannimisessä seminaarissa Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa.
– Sää on tänä vuonna murheellinen sadonkorjuulle, olkoot normit niin tai näin.
Näin aloitti puheenvuoronsa ministeri Jari Leppä.
Byrokratiaa purkavien muutosten tärkeimpiä avainasioita on hänen mielestään auttaa markkinoita viennissä, luoda uskottavuutta ja pitää ruoka turvallisena. Tavoitteena byrokratian purkamisessa tulee olla yhdet normit ja yksi järjestelmä.
– Tämä on sekä kansallista, että Euroopan Unionissa tehtävää työtä. Äänenpainot ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Meillä on mahdollisuus järkeistää ja saada virtausvaikutus näistä myös muualle maailmaan.
Samaan hengenvetoon hän totesi, että satelliittivalvonta tulee. Se on uusi monitorointimalli, jota Suomessa on jo kokeiltu.
– Kaikkien peltolohkojen seuranta voidaan tulevaisuudessa tehdä satelliiteilla. Tämä tarkoittaa jatkossa vähemmän paikan päällä käyntejä ja vähemmän seuraamuksia, Leppä toteaa.
Hän kertoo, että Virossa voidaan jo todentaa kasvuston niitto ja lähettää viljelijälle muistutuksia, jos niittoa ei ole aloitettu.
Ohjausryhmän puheenjohtaja Anne Nykänen piti ohjausryhmän puheenjohtajana työryhmän työskentelyä rakentavana. Selvitystyössä painopiste on ollut siinä, mitä hyötyä byrokratiasta voi olla maanviljelijälle.
-Toivon, että tämä voisi palauttaa luottamuksen ja arvostuksen viljelijän työhön. Olemme lähteneet rikkomaan rajoja ja tekemään uusia asennemuutoksia, Nykänen sanoo.
Suuren työn raportin kokoamisessa on tehnyt maidontuotannon asiantuntija Mervi Ukkonen, joka odottaa myös uusia elementtejä viennin edistämiseen tämän hankkeen myötä ja viimeistään vuoden 2020 alussa, kun elintarvikelaki uudistuu ja hallinto siirtyy maakuntiin.
-Tarkoituksena on ollut, ettei tulisi päällekkäistä työtä viljelijä- eikä viranomaistaholle. ”Mennään yhden tallennuksen taktiikalla”, on ollut lähtökohtana tässä kehittämistyössä, Ukkonen sanoo.
Tärkeänä saavutuksena Ukkonen pitää myös sitä, että elintarvikehygienian kansallisia säännöksiä on poistettu ja kevennetty.
Eviran pääjohtaja Matti Aho korosti Eviran muuttumista pönäkästä ankeuttajasta palveluorganisaatioksi.
– Haluamme valvojasta valmentajaksi. Tämä on yhteispeliä. Asiakkaat mukaan. Palvelun täytyy hyödyntää asiakkaan tarpeita, sanoo Aho ja korostaa puhuu Evirasta nyt modernin palvelun Ruokavirastona.
Maaseutuvirasto Mavin ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen painotti puheessaan sitä, että Euroopan turvallisuusvaje liittyy tällä hetkellä myös ruokaan.
– Vaikuttamisen hetki on nyt kaikilla eri foorumeilla, niin virallisilla, kuin epävirallisilla, Oikarinen sanoo.
Nyt jo 92 prosenttia tukihakemuksista tehdään sähköisesti. Vuonna 2010 vain viidennes niistä oli sähköisesti tehtyjä. Myös hallinnon prosesseja on sähköistetty. Tästä esimerkkinä muun muassa Hyrrä.
Digitaalisuuden hyötynä pinta-alojen ilmoittaminen on viljelijälle helpompaa ja tarkempaa. Vipu-palvelu on laajennettu viljelijän asiointisovellus tukiasioissa ja Neuvo 2020 -järjestelmä antaa neuvontaa tiloille.
Maatalouden byrokratian purkutyötä on tehty osana Etelä-Savon maaseutu ICT -hankkeen sekä 1.2.2017 lähtien Byrokratian hyödyntämien maatila-/maaseutuyrityksen toiminnassa ja johtamisessa -hankkeiden toimintaa. Ensin mainitun hankkeen toteuttajat ovat Etelä-Savon Koulutus Oy ja ProAgria Etelä-Savo. Byrokratian hyödyntämien maatila-/maaseutuyrityksen toiminnassa ja johtamisessa -hanke on ProAgria Etelä-Savon toteuttama hanke. Molempia hankkeita rahoittavat Euroopan maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
