Joroisten biokaasu -hanke kartoittaa liikennepolttoaineen tuottamista maatilojen sivuvirroista
Biokaasutuotanto on tuonut maatiloille uusia mahdollisuuksia tuotantorakenteen laaja-alaistamiseen. Joroisten biokaasu -hankkeessa on mukana viisi maatalousyrittäjää ja hanketta hallinnoiva ProAgria Etelä-Savo. Lisäksi yhteistyötä viritellään alueen muiden yrittäjien kanssa.
Hanke on yritysryhmän kehittämishanke, jonka tavoitteena on auttaa joroislaisia yrittäjiä yhteisen biokaasutuotantolaitoksen ja jakeluaseman investointisuunnitelmissa sekä hankkia tietoa käytännön toteutukseen tarvittavista luvista ja selvityksistä. Hankkeen avulla pyritään saamaan aikaan uudenlaista, kannattavaa liiketoimintaa energiantuotannosta ja liikennebiokaasun jakelusta.
– Biokaasussa on tulevaisuuden potentiaalia. Tilanne on kuitenkin odottava, monet asiat kuten mädätteen arvon tunnistaminen lannoitteena, CO2:n hyödyntäminen/kaupallistaminen, kiertotaloushyödyt, muutokset tilojen omissa tuotantoratkaisuissa ja maatalouspolitiikassa vaikuttavat. Juuri nyt biokaasutuotannon alalla on vaikea edetä, koska entistä useampi asia on avoinna, esimerkiksi rahoitus, kestävyysvaatimusten tulkinta ja asiakkuudet, toteaa johtava eritysasiantuntija Maarit Kari ProAgriasta.
Uusiutuvan energian tuotantoa pyritään lisäämään maaseutuohjelman eri toimenpiteiden avulla. Joroisten biokaasu -hanke on saanut tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 – 2020 Rajupusu Leader ry:n myöntämänä.
Energia on ensisijaisesti tilalle kustannus, jota voidaan pienentää energiatehokkuutta parantamalla, mutta myös tilan omalla lämmön, sähkön tai konepolttoaineen tuotannolla. Tilakohtaisesti biokaasun tuotanto on maatilan kannalta mielekästä, jos se tuottaa tilalle taloudellista lisäarvoa.
– Biokaasu on iso investointi. Sähköä ja lämpöä tuottavaan tilakohtaiseen biokaasulaitokseen tarvitaan aika suurta nielua, esimerkiksi 200:n lehmän navetta ja syötteeksi lehmien lanta.
Kaasun jalostaminen kone- tai liikennekäyttöön, joko omaan tai myytäväksi ulos, vaatii lisäinvestointeja tankkaustekniikkaan ja markkinoiden luomiseen. Tilojen yhteisissä laitoksissa tuotetun biokaasun määrä voi nousta liikennepolttoainetuotannon mahdollistavaksi tilakohtaista toimintaa paremmin.
– Yhteislaitoksena toteutettu liikennebiokaasulaitos on miljoonaluokan investointi. Yhteisellä laitoksella on investointien lisäksi moninkertainen liikkuvien osien haltuun saaminen kuten syötteen saamisen varmistaminen ja asiakkuuksien rakentaminen. Viljelijäryhmissä tarvitaan kehittyviä liiketoimintamalleja, kiinnostusta ja hyviä yhteistyöverkostoja.
Maatalouden sivuvirroista liikennebiokaasua
Maatalouden raaka-aineista tuotetun uusiutuvan energian osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannossa Suomessa on toistaiseksi hyvin pieni. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vain noin 6 % Suomen maatilojen lannasta prosessoidaan tällä hetkellä. Tästä biokaasutuotannon osuus on 1,4 %.
Lannan ohella biokaasun raaka-aineeksi soveltuvat muun muassa nurmibiomassat, erilaiset tiloilla tuotannossa syntyvät sivujakeet kuten lajittelujätteet, naatit ja olki. Kotitalouksien ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat voivat olla merkittäviä syötteitä alueellisesti. Puhdistamoliete on edelleen merkittävä biokaasulaitoksen syöte, mutta se rajoittaa prosessissa syntyvän mädätteen lannoitekäyttöä.
Biokaasualan tärkeimmät lopputuotteet ovat tällä hetkellä sähkö ja lämpö sekä liikenteessä käytettävä biometaani. Mädätteestä tuotetaan lisäksi lannoitevalmisteita ja muita ravinnetuotteita. Kierrätyslannoitevalmisteiden markkinat ovat vasta kehittymässä.
Jotta liikenteen pitkän aikavälin ilmastotavoitteisiin voitaisiin päästä, tarvitaan merkittävää vähennystä ajokilometreissä kokonaisuutena, joukkoliikenteen kehittämistä sekä uusiutuvia polttoaineita. Vaihtoehtoisista käyttövoimista sähkön ja biopolttonesteiden lisäksi biokaasun liikennekäyttö on viime vuosina kasvanut nopeasti. Biokaasun käytöstä liikenteessä on monia hyötyjä. Yhtäältä se auttaa saavuttamaan liikenteen päästövähennystavoitteet ja toisaalta erityisesti kotimaisena polttoaineena se parantaa energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Biokaasuautokantaan kohdistuu kasvuodotuksia
Tavoitteena on ollut, että Suomessa olisi vuonna 2020 käytössä vähintään 5000 kaasukäyttöistä henkilö- ja 800 pakettiautoa. Jo viime marraskuussa ylittyi 10 000 ajoneuvon. Kansallisessa ohjelmassa vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on siis kaasukäyttöisten henkilöautojen osalta jo saavutettu.
Vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu vähintään 50 000 kaasukäyttöistä henkilöautoa ja 3000 pakettiautoa. Arvion mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa jo nykyisillä ohjauskeinoilla ja nykyisellä autovalikoimalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisi Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportin tammikuussa 2020. Raportissa todetaan, että kaasukäyttöisten ajoneuvojen tulevaisuus riippuu suuresti siitä, miten EU:n autovalmistajia koskevat CO2-raja-arvot jatkossa kehittyvät. Raja-arvot ohjaavat tällä erää kehitystä voimakkaasti kohti sähköä.
– Biokaasu ja sähkö kilpailevat erityisesti henkilöautoliikenteessä. Raskaan kaluston polttoaineena biokaasu on vaikeammin korvattavissa sähköllä. Kaikkia energiamuotoja tarvitaan, jotta uusiutuvia energiaa olisi riittävästi ja päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, toteaa Kari.
Jakeluasemia tarvitaan lisää
Lisääntyvä kaasuautokanta vaatii toimivan jakeluverkon. Liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia koskevassa kansallisessa jakeluinfraohjelmassa tavoitteeksi asetettiin, että Suomeen rakennettaisiin vuosiin 2020/2030 mennessä jakeluinfradirektiivin suosituksia vastaava jakeluverkko liikennekaasulle. Toimivan jakeluverkon tulisi sisältää paineistetun kaasun jakeluasemia vähintään 150 kilometrin välein ja nesteytetyn kaasun jakeluasemia vähintään 400 kilometrin välein.
Jakeluinfrasuunnitelman seurantaraportin mukaan paineistetun kaasun tankkausasemia oli syksyllä 2019 yhteensä 44 kappaletta ja 3 rakenteilla. Vuoden 2020 tavoite, noin 50 kaasunjakeluasemaa tullaan siten saavuttamaan. Paineistetun kaasun lisäksi Suomessa oli 7 nesteytetyn kaasun jakeluasemaa syksyllä 2019. Viimeisimmässä jakeluinfra-kilpailutuksessa tukea saatiin myös Etelä-Savoon.
Etelä-Suomessa sijaitsevat paineistetun kaasun jakeluasemat on pääosin liitetty maakaasuverkkoon. Useimmilta Suomen kaasun tankkausasemilta voi tankata joko maakaasua tai biokaasua, mutta eräiltä kaasuverkkoon kuulumattomilta asemilta voi tankata ainoastaan biokaasua. Biokaasun osuus kaikesta kaasuautoihin tankatusta kaasusta oli Tilastokeskuksen mukaan Suomessa vuonna 2018 noin 59 %. Julkisten tankkausasemien lisäksi käytössä on joitakin yksityisiä tai puolijulkisia kaasun tankkauslaitteistoja joko maakaasuverkkoon kytkettynä tai biokaasulaitoksen yhteydessä.
Teksti: Sofia Flygare
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu tammikuu 2020: Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti, www.energiayrittajyys.fi ja osallistuneiden organisaatioiden tiedotteet. Työryhmän jäseniä olivat TEM, MMM, LVM, YM ja VM. Työryhmän pysyvät asiantuntijat tulivat Bioenergia ry:stä, Energiateollisuus ry:stä, Envitecpolis Oy:stä, Gasum Oy:stä, Luonnonvarakeskus Lukesta, MTK ry:stä, SEO:sta, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä, Suomen Kaasuyhdistys ry:stä ja Suomen ympäristökeskus SYKEstä.
