Putkisalon kartano perehdyttää maatilamatkailijat historiaan ja lammastalouteen

Putkisalon kartanossa Rantasalmella pääsee aikamatkalle menneisiin vuosisatoihin. Kartanon isäntäväki Susanna Nuutinen ja Mikael Westerstråhle ovat laajentamassa tilan toimintaa maatilamatkailuun.

– Putkisalon kartano lähialueineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, kertoo Nuutinen.

Kartanolle johtaa hiekkatie, jonka varressa jylhä kuusikko toivottaa vieraat tervetulleeksi. Metsän siimeksestä tie polveilee järvenlahtea halkovan sillan yli keskelle avaraa peltomaisemaa. Sammaloituneet kiviaidat reunustavat tietä. Ikivanhat tammet vartioivat pihapiiriä, jossa kartanonomistajat ovat astelleet 1500-luvulta saakka.

Päärakennuksen valtavaan saliin, kristallisen kattokruunun alle ja jylhien kaakeliuunien tuomaan lämpöön on helppo kuvitella ruotsalaisten ja suomalaisten aatelisten aikoinaan pitämiä juhlia ja illallisia. Maatilamatkailun siivittämänä salissa kahvitellaan taas.

Kolmenlaisia tilavierailuja ryhmille

Isäntäpari on ideoinut maatilamatkailuun kolme erilaista tilavierailukierrosta.

– Tarjoamme tilavierailuja ryhmille. Minimiryhmäkoko on 12 henkilöä.

Historiallisen tilavierailun ohjelmassa on tutustuminen tilan rakennuksiin ja luento siitä, millaista elämää kartanolla on aikojen saatossa vietetty. Historiakierros huipentuu herrasväen tyyliin toteutettuun kahvihetkeen kartanon salissa.

Vierailukokonaisuudet Tilakierros ja Lampaisiin tutustuminen tarjoavat näkymän maatilan ydinliiketoimintaan. Lammastilalla asustaa noin 250 uuhta ja parikymmentä pässiä ympäri vuoden. Uuhet karitsoivat tammi-, huhti- ja elokuussa. Karitsojen määrä on noin 500 vuosittain.

– Tilalla on ympäri vuoden pieniä karitsoja ja isoja täysikasvuisia lampaita. Niitä pääsee silittämään koko ajan, toteaa Nuutinen.

Nuutinen kertoo, että Tilakierros poikkeaa Lampaisiin tutustumisesta siten, että se on pidempi ja seikkaperäisempi. Tilakierros perehdyttää vierailijan lammastalouteen. Yhteistä molemmille kierroksille on se, että kummassakin kerrotaan lammasroduista ja lammastaloudesta, lampaita pääsee silittämään ja näkemään lammaskoirien työskentelyä.

Lammaspaimenina toimivat työlinjaiset bordercolliet, jotka Nuutinen on itse kouluttanut. Omaa luonnonlaidunta tilalla on 20 hehtaaria, mutta lampaat toimivat ympäristönhoitajina myös muun muassa Linnansaaren kansallispuistossa ja Pyyvilän sekä Rouhialan kartanoissa Rantasalmella. Yhteensä ne avaavat noin 80 hehtaaria maisemaa vuosittain. Putkisalon saaressa uuhilla ja karitsoilla on peltolaitumia laidunnettavanaan yhteensä noin 30 hehtaaria, joten koirista on paljon apua.

– Laidunkierros koirien kanssa, kun samalla näkee, miten nuori koira on kehittynyt, on yksi hienoimmista hetkistäni tässä työssä.

Kävelemme vanhan navetan luokse, jonka katoksen suojissa lymyää muuan tilan lammaslaumoista. Emännän vihellyksestä bordercollie Inka syöksähtää paimentamaan katraan kauniissa muodostelmassa ulos aitaukseen. Työnsä tehtyään koira jää hieman kauemmas odottamaan seuraavaa käskyä. Kun käskyä ei kuulu, lampaatkin kääntyvät kysyvinä koiran puoleen. Yhteistyö vaikuttaa pelaavana puolin ja toisin.

Väentupa kunnostettiin majoitus- ja kokouskäyttöön

– Olemme olleet kuin rakennusliike, paljon on tehty. Maatilan pito on yllättävän dynaamista, paljastaa yliopistomaailmasta maatilan emännäksi tullut Nuutinen.

Tilan rakennuksista Väentupa on kunnostettu vieraskäyttöön. Isäntäväki asui siinä itse seitsemän vuotta päärakennuksen ollessa remontissa.

– Tyttäremme Riina viihtyi pienenä leivinuunin pankolla, tosin siellä tahtoi usein tulla liian kuuma.

Väentupaan mahtuu majoittumaan noin kymmenen henkilöä. Tupa on aikoinaan toiminut kartanon työväen komentokeskuksena, tilan tallimestarin perheen kotina ja koko kylän postinjakelupisteenä.

– Tallimestari on ollut merkittävä henkilö, siitä kertoo jo hänen ja hänen perheensä käyttöön annetun rakennuksen koko.

Kaksikerroksinen rakennus on sisältä yllättävä suuri. Siinä on useita makuuhuoneita, nykyaikainen keittiö sekä moderni sauna. Tunnelmallinen tupa leivinuuneineen, hirsiseinineen, pirttikalusteineen ja orsineen on alkuperäisessä asussaan. Tuvan pitkän pöydän ääreen mahtuu kokoustamaan noin 15 henkilöä kerrallaan.

– Väentuvan vuokraan kuuluu myös rantasaunan vuokraus. Sekin on aivan ihana, hehkuttaa Nuutinen.

Väentuvan kunnostukseen sekä maatilamatkailun markkinointiin muun muassa uusien verkkosivujen kautta Nuutinen ja Westerstråhle saivat tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 Rajupusu Leader ry:n myöntämänä.

Tilapuoti auki tilavierailujen yhteydessä

Rakennusten kunnostamista riittää. Seuraavina listalla ovat rouva-aitta ja kärriliiteri. Puuliiteri on jo korjattu. Puuliiterin suojissa toimii ulkoilmakahvila, joka on avoinna tilavierailujen aikana. Tilalla järjestetään neljä kertaa vuodessa avoimien ovien päivä. Muina aikoina tilavierailuista on tarpeen sopia ennakkoon.

– Olemme toimiva maatila, joten vieraita voidaan ottaa vastaan ennakoidusti.

Puuliiteri kätkee syliinsä kahvilan lisäksi tilapuodin, joka on jo täysin valmis kylmäkoneineen ja kalusteineen. Myynnissä on tilan omia tuotteita: lampaanlihaa, taljoja, maksapateeta ja villalankoja.

– Viime kesä oli ensimmäinen kesä, jolloin kokeilimme maatilamatkailua. Matkailijat pääsevät oikeasti katsomaan, missä lampaat kasvavat, mitä ne syövät ja miten elävät.

Tilalla on myös kaksi suomenhevostammaa ja kaksi ponia. Vierailijoiden on mahdollista tutustua niihinkin.

– Yksi parhaita hetkiäni maatilalla on se, kun loppukesän aamuna lähden koirien kanssa biotooppirantaan hevosten luo, paljastaa Nuutinen.

Teksti ja kuvat: Sofia Flygare