Koskimiljöö voimaannuttaa Rapion myllykahvilassa

Rapiojoen kuohuva koski on toiminut voimanlähteenä Rapion Myllylle jo yli 200 vuotta. Myllyn perusti vuonna 1812 kenttäsihteeri Karl Fredrik Hammaren. Mylly on toiminut yhtäjaksoisesti siitä saakka.

Lasse Härkönen on myllyn neljäs mylläri ja viideskin on jo tiedossa.

– Poikamme Lauri Härkönen, 25, jatkaa myllärinä Rapiossa, kertovat Lasse ja Pia Härkönen.

Lauri, Pia ja Lasse Härkönen Rapion Myllykahvilassa, joka on kesäisin auki joka päivä ja muina aikoina tilauksesta. Kuva: Sofia Flygare

Myllyllä on koettu monenlaisia aikoja sekä viljatuotteiden jauhattamisessa että tekniikan kehityksessä.

Lasse Härkönen muistelee, että 1960-luvulla hänen ollessaan pieni poika myllyssä oli käytössä kaksi vesiturbiinia. 1970-luvulla niiden energia ryhdyttiin jauhamaan sähköksi.

– Vesivoiman lisäksi sähköä ostetaan silloin, kun kosken tarjoama energia ei riitä, Lasse Härkönen kertoo.

– 1960-luvulla kävi hevosporukoita jauhattamassa, sitten siirryttiin traktorien käyttöön. Eläinten viljan jauhatus siirtyi vähitellen maatiloille pienten, sähkökäyttöisten kotitarvemyllyjen myötä. Liiketoimintamme muuttui tuolloin ihmisten ruokaviljojen jauhatukseen.

Haasteellisimmat ajat koettiin 1980–1990-lukujen vaihteessa.

– Väestökadon vuoksi tuntui, että jauhettava loppuu kokonaan.

Tänä päivänä Rapion myllyssä jauhetaan leipäviljaa, josta valtaosa tulee lähialueilta kuten Joroisista, Juvalta, Sulkavalta ja Rantasalmelta.

– Viljan kotimaisuus, paikallisuus ja jäljitettävyys ovat nykyihmisille tärkeitä arvoja, toteaa mylläri.

Rapion mylly on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi, jonka remontointia on tehtävä vanhoja rakennustapoja kunnioittaen. Kuva: Sofia Flygare

Paikallisia, tuoreita, mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja lisäaineettomia viljatuotteita

Päätuotteita ovat kaura, ohra, vehnä ja ruis. Viljan hankinnassa kiinnitetään erityistä huomiota viljan puhtauteen ja siihen, miten se sopii myllyyn. Jokaisen viljaerän laatu varmistetaan myllyn omassa viljalaboratoriossa ennen jauhatusta. Lisäksi suoritetaan koejauhatus sekä koeleivonta, jonka jälkeen päätetään, onko viljaerä riittävän hyvälaatuinen tuotantoon. Jauhatusta tehdään tilausten mukaan, siten jauhot ovat mahdollisimman tuoreita.

– Parhaimmillaan jauhot ovat kuluttajilla käytössä jo seuraavana päivänä. Pyrkimyksenä on valmistaa myllyntuoreita jauhoja, jotka eivät seiso varastossa.

Tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi kaurajauho, ruisjauho, rouheinen ruispuurojauho, rouheinen täysjyvävehnäjauho, ohrajauho, kaurahiutale, rieskaryyni, ohraryyni, puuroryynit sekä kaura-, ruis-, vehnä- ja ohrahelmet.

Myllypuodin jauhovalikoimaa. Kuva: Rapion Mylly
Kahvila ja Myllypuoti ovat auki kesäisin. Kuva: Rapion Mylly

Suurin asiakasryhmä ovat yksityishenkilöt. Tuotteita ostavat myös suurtalouskeittiöt ja kaupat suoraan, jolloin välissä ei ole tukkuporrasta. Lisäksi tuotteita voi ostaa Rapion omasta Myllypuodista.

Myllypuoti ja kesäkahvila ovat päivittäin auki kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin saakka. Kahvilatoiminta on yrittäjäpuoliso Pia Härkösen vastuulla.

– Kahvila avattiin juhannuksena 1999. Edellisenä vuotena myllyn kattoa nostetiin. Remontin jäljiltä syntynyt valta-akselihuoneen tyhjä tila synnytti ajatuksen myllytupakahvilasta, juttelee Lasse Härkönen.

Rapion Mylly on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Mylly on saanut rakennusten kunnostamiseen, ympäristön kehittämiseen ja myllyn laiteinvestointeihin tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 Rajupusu Leader ry:n myöntämänä.

– Nykyisin mylly voi olla teknisesti niin pitkälle toteutettu, että mylläri tekee pääasiassa huipputekniikan valvontatyötä.

Koskimiljöö tuo kesäkahvilaan tunnelmaa

– Kaura- ja ohrarieskat, pasteijat, pullat ja mansikkakakut ovat suosittuja myllykahvilatuotteitamme. Valmistamme myös tilaustuotteita, kertoo Pia Härkönen.

Kahvilatuotteiden koristelussa hyödynnetään lähiluonnosta löytyvien kasvien vaikkapa ruiskukkien tai ketunleipien kukkia ja lehtiä.

– Teemme myllyn omista jauhoista valmistettuja meidän näköisiä tuotteita, hän hymyilee.

Luonnon läheisyys on monella tapaa merkityksellinen myllyn miljöölle. Kesäkahvilassa kosken partaalla istuskellessaan voi tarkkailla vaikkapa perhosen värin vaihtumista tummansinisestä turkoosiksi ja kuunnella veden kohinaa. Koskesta ilmaan kohoava vesihöyry virkistää. Rauhallisessa ilmapiirissä viihtyvät eläimetkin.

– Eräskin asiakas ihmetteli, milloin hän on viimeksi nähnyt sisiliskon. Olemme saaneet hyvää palautetta matkailukohteena.

Rapiojoen rantaan myllyn emäntä on suunnitellut hiljaisuuden tilan.

– Se on hyvin kaunis paikka, siellä voi ihailla suomalaista luontoa. Sinne tulee kelopuisia penkkejä, joilla asiakkaat voivat istuskella. Rantaan jokiuomien yli johtavat kävelysillat ovat jo valmiina.

Pia Härkönen matkalla kohti Rapiojoen rannassa sijaitsevaa Hiljaisuuden tilaa. Matkan varrella on kaksi puusiltaa. Kuva: Sofia Flygare
Tähän tulee kelopuisia penkkejä, joilla asiakkaat voivat istuskella ihailemassa kaunista maisemaa, suunnitteli Pia Härkönen. Kuva: Sofia Flygare

Rapion Mylly tunnetaan paitsi tuotteistaan ja kauniista miljööstään myös kesäteatterista. Kesäteatteria ei ole enää järjestetty, mutta kulttuurista Rapiossa pääsee nauttimaan ensi kesänäkin.

Joroisten musiikkipäivät järjestää Rapion Myllyssä 31.7. Jorma Uotisen ja Trio Avecin konsertin, jossa esitetään lauluja Pariisin taivaan alta: rakkaudesta, ystävyydestä ja ajan vääjäämättömästä kulusta.

Teksti: Sofia Flygare

 

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja